En ole tähän blogiini kirjoitellut kymmeneen päivään. Nytkään ei ole voimia kirjoittaa, kun olen pari päivää maannut vaan lentsun myötä vuoteessa. Opintojen suhteen olisi kiinnostavia juttuja menossa, mutta terveys menee edelle nyt. Ensin täytyy saada itseni kuntoon. Tällä hetkellä on todella voimaton olo. Nukuin eilen melkeinpä koko vuorokauden. Kummallista on ollut se, että minulla ei ole ollut edes nälän tunnetta. Olen ilmeisesti syönyt aiemmin näille päiville varastoon. Enempää en nyt jaksa kirjoittaa.

En tiedä, mistä kirjoittaisin. Vessaremontti lienee loppuvaiheissaa jo menossa. Toive siitä, että tämän viikon perjantaina siellä voisi asioita hoitaa on olemassa. Pysähdyin äsken hetkeksi katsomaan Salatut elämät tv-sarjaa, sitä seuratessa tuli mieleen kun tänään seurasin paria sukulaista ja samaa havaintoa tein, että välillä oma elämä tuntuu helpolta. Aina ei niin ole, mutta tämä hetki tällaisenaan tuntuu hyvältä, osaisi vaan arvostaa.

Monesti näet tulee napistua turhemmistakin asioista. Runoja olen kirjoittanut yhden tänään ja toisen eilen. Jos saisin vähintään yhden runoluonnoksen vaikka päivää kohti, voisin olla tyytyväinen. Joitakin ihmisiä vaivaa bloggauspakko, ehkä minäkin kuulun niihin. Jos en vähään aikaan tule mitään kirjoittaneeksi, tunnen syyllisyyttä. Ehkä vaan joka päivä ei ole mitään sellaista sanottavaa, mitä täältä kukaan haluaisi lukea.

Viime torstaina muuten tuli käytyä Pikku-Syötteellä laskettelemassa, se oli vaihteeksi ihan kivaa. Olen viimeksi ollut rinteessä vaijerilla ylös, ja vauhdilla alas menossa alkuvuodesta 2001.

Todella vahvasti näkee laskettelurinteestä sen, kuinka sen lajin eteen tarvitsee ympäristöä kaltoin kohdella. Toki sieltä näkee myös uljaat maisemat.

Minun ei tarvitse päästä vuosittainkaan laskettelemaan, joten voin hyvällä omalla tunnolla ainakin sanoa, että siltä osin en ainakaan kuormita liikaa ympäristöä.

Muuten viikonloppuni meni taas Ranualla. Siellä olin muun muassa kirjurin tehtävissä toimimassa jääkiekon pappaturnauksessa. Kolmen joukkueen turnauksesta sen verran, että Sallan Jääkarhut voitti, Posion Pyrintö toinen ja Ranuan Ikipeurat oli isäntäjoukkueena kolmas. Muuten kunnassa eräs auto ainakin herätti olon, että voi helvattu joidenkin kanssa - eikö ne oikeasti ajattele yhtään mitään muuta ku omaa napaansa?

 
Auton väri on hieno, mutta... se ei riitä.

Pahin uutinen lienee ollut se, että Suomi saa uudeksi ulkoministeriksi Natointoilijan Alexander Stubbin Brysselistä europarlamentaarikon tehtävistä. Pitkään on julkisuudessa keskusteltu siitä, että europarlamentti on monesti politiikkojen hautausmaa. Kuitenkin siellä on monentasoisia päättäjiä, joten voisin puhua myös alan vaihtoaitiosta. Sieltä saa varmasti myös paikalliseen päätöksentekoon uusia ulottuvuuksia, voi sieltä saada jotain myös taskuunsa toisista kulttuureistakin.

En voi kiistää sitä, etteikö hänellä olisi tietoa EU:sta, mutta se ei riitä. Tämän hetken itsenäisistä valtioista kuuluu hyvin pieni osa EU:n jäsenvaltioihin. Väkiluvultakin EU on varsin pieni maailmanlaajuisesti ajateltuna. Päätöksentekoa tuleekin mielestäni miettiä siitä näkökulmasta, miten se vaikuttaa koko maailmalla eikä vaan Euroopan Unionin tasolla. Lisäksi on merkittävää, että Euroopan Unionissa Suomen päättäjät ajavat myös oman maamme etua, vahvemmin kuin nykyisin.

Suomi voisi monella tavalla olla esimerkillinen EU-maa. Meillä on esimerkiksi puhdas luonto, josta moni EU-maa voisi ottaa mallia. Kaikki ei ole rahalla mitattavaa, joten EU:n ei tule olla pelkkä markkinavoimien etulinnake. Toivottavasti tuleva ulkoministeri Stubb muistaa sen, että suurin osa suomalaisista haluaa tämän maan olevan hyvinvointivaltio. Sitä tämä tuleva ulkoministeri voisi vientiartikkelina edistää, sellaista Suomi-kuvaa.

Mikä muuttuu?

60-luvulta asti Ulkoministeriössä on ollut toimiva slogan "Make love - not war", joka tulee muuttumaan. Sieltä asti on yli puoluerajojen noudatettu toimivaa ulkopolitiikkaa milloin entisen presidentin, maalaisliittolaistaustaisen (nyk. Kesk.) Urho Kekkosen johdolla, joskus nykyäänkin ministerinä toimivan saman puolueen Paavo Väyrysen ja milloin hippimäisin elkein elämää katsovan sosiaalidemokraatin Erkki Tuomiojan tai kokoomuslaisen Ilkka Kanervan myötä. Toki muitakin henkilöitä on ollut näissä vaativissa tehtävissä. Uusi mies Alexander Stubb, joka kaksikymmentä vuotta Kanervaa nuorempana päivittääkin sloganin Nato-yhteensopivaksi eli "Make war - not love".

Muuan vuosi sitten olisi vielä ollut toisenlainen päivä tämä tällainen kevättä kohti tuleva päivä, jolloin ensimmäisen kerran näkee talon reunalta nurmikkoa. Nuorempana olisin lähtenyt liftaamaan, mutta tänään en. Elämän myötä on tullut toisenlaisia asioitakin matkaan, kun levottomana harhailla ja etsiä elämän kahteen tärkeään kysymykseen vastausta - Milloin seuraava auto ottaa minut kyytiin ja mihin minä olen menossa?

Nyt katson elämää jokseenkin levollisena, mutta aika hyväntuulisenakin. Sitä vastoin on erikoista, että tästä on kaksisataaviisitoista kilometriä Kuusamoon. Siellä käytiin tänään naisten 30km:n ja miesten 50km:n hiihdon perinteisen tyylin Suomen mestaruuskisat ja lunta maassa näytti riittävän.

Naisten puolella mitalikolmikko ei yllätä ketään.
1) Virpi Kuitunen Kangasjärven Kalske
2) Pirjo Muranen Ounasvaaran Hiihtoseura
3) Aino-Kaisa Saarinen Joutsan Pommi

Miesten puolella sitä vastoin voittaja Vuokatti Ski Team Kainuun Sami Jauhojärven jälkeen kakkoseksi tullut Kiteen Urheilijoiden Markus Pörsti ja kolmanneksi sjoittunut Inarin Yrityksen Jukka Salo yllätti ainakin minut. Tämä ei liity kuitenkaan alussa pohtimaani asiaan oikeastaan mitenkään, ehkä korkeintaan siten, että hiihtomatkaksi nuo molemmat matkat ovat aika pitkiä.

Minulla sitä vastoin saattoi olla liftausreissut aika pitkälle myös, mutta on niistä ajoista toki jäänyt tuttavuuksiakin, ei kuljettajista vaan määränpäistä. Toki vuosien varrelta on paljon mukavia liftauskokemuksiakin jäänyt, yksi viimeisiä oli se kun Lahdesta ylöspäin tullessa minut otti kyytiin eräs irakilaislähtöinen perhe, jonka nuori poika toimi perhelleen tulkkina. Minun lisäksi he ottivat matkan aikana erään rastapäisen miehen, joka paljastui jonglööriksi.

Pelikoukku taisi viedä minulta tämän illan, kun hurahdin Facebookin sisällä olevaan Tower Bloxx -peliin. Pelissä täytyy rakentaa tornitaloa ja pelissä ei tarvita näppäimistöstä mitään muuta ihmeellistä kuin välilyönti. Sillä pärjääkin pitkälle. En ole kilpailuviettinen ihminen, mutta itseni haluan joskus haastaa kunnolla.

Kaverini piste-ennätys kyseisessä pelissä on huikea 110, kun itse olen päässyt vain viiteenkymmenenkolmeen pisteeseen.

Jouluaatto on mennyt rattoisasti kotosalla, pyykkituvalta on haettu kuivat pyykit jo aamu kymmeneltä, sulavasti jatkettu sen jälkeen unta. Tiskatakin olen ehtinyt, sekä myöskin imuroida. Tekstiviestejäkin on joulutervehdyksen myötä saapunut eri puolin Suomea ja lähtenyt eri ihmisille. Joululaulu-cd soittimessakin pyörähteli ennen joulupuuroa. Riisipuuro maistuikin itse poimittujen kuhmolaisten punaherukoiden kera.

Lisäksi on tullut juotua joulukahvit makoisten herkkujen kera. Sen jälkeen on katsottuna ollut pari elokuvaa: Nalle Puhin joulu ja Poliisiopisto 3. Muistipa joululahjoillakin minua muuan ihminen. Sain mm. magneettisanoja jääkaappirunoutta varten, sukkasia ja muita vaatteita, pyyhkeitä ja aterimia. kupposiakin tarttui käsiini, kun paketteja aukaisin. Sähköpostiinkin oli muuan joulutervehdys rientänyt.

Linkki: Nalle Puh -persoonallisuustesti

Talvi, pimeä, jotenkin ollut tämän viikon sellainen olo, etten ole jaksanut mitään enkä ole oikein ollut innostunutkaan. Siksi en ole kirjoittanut tähän blogiinkaaan. Kouluhommatkin ovat olleet hiukan vaisulla asenteella työn alla. Odotan kai liikaa jo joululomaa. Osaako sitä sittenkään tehdä mitään? En tiedä.

Tänään särkyi tiskatessa lasi, televisiosta katselin urheilua, Itsevaltiaat ja Uutisvuodon. Ruokaa en ole tehnyt juurikaan, kun herättyäkin tuli vasta puoli yhdeltä iltapäivällä. Tämä johtui vastaanotetusta puhelusta, enkä tiedä, kuinka myöhään olisin ilman sitä nukkunut.

Tänään olin nukkumassa, kun avopuolisoni oli jo lähtenyt ulkoilmaan. Herättyäni huomasin puhelimen olevan äänetön, yksi puhelu ja yksi viesti tulleena. Ihmettelin, miksi juuri avopuoilisoni oli soittanut. Tämä johtui siitä, että pyysin häntä  herättämään minut.

Sen jälkeen olen pyykännyt pyykkiä, tiskannut astioita, käyttänyt tietokonetta, katsonut televisiota, tehnyt ruokaa, katsonut televisiota ja pötkötellyt sohvalla. Joku voisi sanoa, että paljonpa olen ehtinyt mutta ei...

... minun piti olla tänään Hailuodon Nassakassa Huutomerkki ry.:n 4-vuotisjuhlilla esiintymässä, mutta en yksinkertaisesti jaksanut ja ollut tällä kertaa kovin innostunut esiintymään. Ellei ole iloa olla lavalla vapaaehtoisesti, kannattaako silloin mennä väkisin punnertamaankaan? Ei kannata. Saamatonta siis oli tänään, paremmalla onnella sitten toisella kertaa. Viime vuonna kirjoittajayhdistyksemme juhli kolmivuotista taivaltaan Iissä ja siitä kirjoittelinkin blogini alkutaipaleella näin (linkki).

Janne Holmén voitti Åland-maratonin ajalla 2.23.51.

Maija Oravamäki sijoittui kahdeksanneksi Nairobin maratonilla. Maijan aika oli hieman alle kolme tuntia eli 2.57.43.

Suomalainen tennistähti Jarrko Nieminen hävisi Baselin turnauksen loppuottelussa maailmanlistan ykköspelaajalle Roger Federerille erin 0-2 (3-6, 4-6).

Pirjo Muranen (os. Manninen) ja Virpi Kuitunen olivat parisprintin kakkosia hiihdon maailmancupavauksessa Düsseldorffissa Saksassa.

Koripallon I-divisioonassa kohtasivat muun muassa Turun NMKY ja Helsingin NMKY, vierasjoukkue oli tällä kertaa parempi pistein 62-68.

Kaukalopalloliigan tulokset: Blue Ball-Pyrkivä 8-9, Bewe-RB-93 6-7 ja Kärpät-Into 10-6.

Salibandyliigassa OLS haki vieraspisteen SSV:ltä, kun ottelu päättyi 3-3.

Helsingborg voitti Ruotsin Allsvenskanin kauden viimeisessä ottelussa Halmstadin maalein 9-0. Halmstad oli sarjan seitsemäs ja Helsingborg lopussa kahdeksas.

Mikko Hirvonen voitti Japanin MM-rallin, vaikka voitti kilpailussa ainoastaan kolme erikoiskoetta. Erikoiskokeita kilpailussa oli kaikkiaan kolmea vaille kolmekymmentä.

Oulun Tervarit voitti Futsalin MM-sarjassa Orivedeltä olevan Mad Maxin maalein 5-2. Kolmen pelatun ottelun jälkeen Mad Max on sarjassa toinen ja Tervarit kuudentena.

Koskitien länsipääty

Vasemmassa nurkassa yksitoista vuotta vietettyä lapsuuttani eli:
Kalliotie 11 - siellä vietin elämääni vuosien 1978-89 välillä.

Kalliotien suurimpia numeroita

Vihje: Kaikki kuvat on otettu samalta paikkakunnalta.

Tänään on ollut televisiossa urheilupäivää jälleen, tarjolla oli ensin  keltapaitaisen Hyvinkään Tahkon ja violettioranssipaitaisen Sotkamon Jymyn toinen loppuottelu Hyvinkäältä Pihkalan kentältä. Pahaa teki tällä kertaa ottelua katsoa, kun  kannustamani joukkue Sotkamon Jymy oli yllättävän alavireinen. Pelistä jäi fanin silmiin  jotenkin sellainen väkisin punnertaminen, eikä ottelun otteet olleet rentoja. Voittajasta
ei siten ollut tällä kertaa epäselvyyttä, kun kotijoukkue tänään voitti. Tosiasia on parempi myöntää kuin alkaa selittelemään. Positiivisia asioita, jos ottelusta etsii, niin todettakoon Hyvinkäällä paikalle saapuneet 4144 katsojaa. Se on todella hyvä luku tälle  kesälle palloilutapahtumaan.

Ruma keltainen väri sai jatkoa Göteborgissa Ullevin stadionilla jatkoa, kun Ruotsi voitti Suomen tytöissä, pojissa ja naisissa. Lukemat oli lisäksi aika rumat näissä maaotteluissa. Ainoastaan Suomen miehet voittivat tällä kertaa oman maaottelun, mutta senkin vasta viimeisen lajin taistelun jälkeen. Pisteet otteluissa meni seuraavasti:

Tytöt 74-125
Pojat 76-122
Naiset 189-219
Miehet 203-199

Toki keltaiseen väriin mahtuu tälle päivälle urheilussa myös myönteisiä asioita, kun keltapaitainen kakkosen oululaisseura OLS voitti kokkolalaisen Kipparit maalein 2-1 ja Italian Rietissä on jamaikalainen Asafa Powell juossut sata metriä maailmanennätysaikaan 9.74, jos mies on juossut maan edustusasussa kilpailun, niin paidan väri on ollut silloin keltainen. Tänään en siten laita keltaista t-paitaa kaapista päälleni, vaikka sellaisia jonkin verran löytyisi kaapista.

Tarkoitus oli aiemmin tällä viikolla, että tänään olisin mennyt kaverini luokse katsomaan Urheilukanavalta miesten ensimmäisen finaalin pesäpallosta. Se kuitenkin tyssäsi, kun kaverini digiboksi teki oharin. Itseäni suututtaa koko digivouhotus, kun Urheilukanava lakkasi viime viikonvaihteessa näkymästä. Onneksi serkkuni selosti ottelun loppua minulle Messengerin kauta, kun jouduin jännittämään, miten sotkamolaisille käy? Loppujen lopulta tulos oli kuitenkin hyvä, vaikka tiukka pelistä tulikin, mikä tietysti kuuluu asiaan kullasta pelatessa.

Toinen asia, joka on kiinnostanut palloilupuolella on kaukalopallon liigaturnaus. Kolme ja puoli vuotta Utajärven Kuohun mukana tuli kierreltyä vuosien 2003-06 välisenä aikana, tähän mahtui kolme liigakauttakin. Mielenkiintoinen laji kerta kaikkiaan seurattavaksi. Viime kauden mestari eli helsinkiläinen Bewe Sport lienee vahva tällä tulevallakin kaudella.

Väriä ja värikkyyttä löytyi, toisin kuin jääkiekossa. Samaan aikaan Suomen miehet taistelevat Euroopan mestaruuskisoissa lentopallossa. Tänään kaatui huikealla esityksellä Bulgaria erin 3-0. Moskovan reissu ei siis ole mennyt hukkaan. Bulgaria on viime MM-kisojen kolmas.

Lisäksi tänään on tullut seurattua Suomi-Ruotsi -maaottelua. Se kävi tosin kunnon päälle, kun nukahdin ennen viimeisiä lajeja television ääreen. Myöhemmin tänäänhän Suomi pelaa jalkapallossakin EM-karsintaa Serbian pääkaupungissa Belgradissa. Ottelua edeltävä  asetelma on mielenkiintoinen tulevaisuutta ajatellen.

Noin tunti sitten katselin Simpsoneiden jaksoa, jossa paljastui Homer Simpsonin horoskooppimerkiksi härkä. En ole tätä tietoa aiemmin tiennyt, mutta ajattelin kirjoitella nyt muun muassa omista yhtäläisistä piirteistä Homeria kohtaan. Itsekin viihdyn toisinaan sohvalla vaan kaukosäädin kädessäni eikä se ole vaan rentoutumista, joskus se on myös laiskuutta.

Muita yhtäläisiä piirteitä hänessä lienee tietynlainen kömpelyys, joka saattaa minuakin aika ajoin hankaliin tilanteisiin, joissa itse en ole pääkärsijä vaan joku muu. Lisäksi arvostan hyvää ruokaa kuten Homerkin. Ydinvoimalaan en sitä vastoin haluaisi töihin, enkä muutenkaan asua paikkakunnalla, joka on lähellä ydinvoimalaa. Tännekin päin niitä kuitenkin jotkut kuntapäättäjät haikailevat. Nyt jos koskaan taas olisi siis aika valvoa ja olla hereillä, kun suomalaiset päättäjät tekevät eri puolilla maata tämän asian osalta päätöksiä. En usko, että kaikkialla päätöksiä jätetään yli tulevan vuoden syksyn kunnallisvaalien.

Ydinvoimala ei ole ainoastaan turvallisuuriski ja ongelma jätteineen jälkipolville. Ydinvoimalan energiantuotantoon tarvitaan myös uraania ja tämä säteilevä metalli on myös joidenkin kuntapäättäjien toiveissa kaivoksineen omaan kotikuntaan. En ymmärrä sitä, kuinka päättäjillä olisi halua tuhota esimerkiksi kaunis luonto ja antaa monikansallisille kaivosyhtiöille valtaa kohdella maamme luontoa
mielivaltaisesti. Muualla maailmalla on paljon maita, jotka miettivät keinoja ydinvoiman vähentämiseksi.

Oulusta lähtöisin oleva europarlamentaarikko ja saman ala-asteen kanssani käynyt Piia-Noora Kauppikin kuuluu näihin uraani/ydinvoimalahihhuleihin. Ikävää, kun kyseinen  uraäiti ei ajattele edes jälkeläistensä tulevaisuutta. Neljä viimeistä vuotta samalla ala-asteella on ainakin opettanut näkemään meitä maailmaa eri silmin. Katsoin kesällä Yleltä Vaunu nimistä tv-ohjelmaa, jossa hän totesi että ydinvoimaloita voisi Suomeen rakentaa jopa niin paljon, että niitä olisi kahdeksan. Ei kiitos. Toivoisin myös, että porvarihallitus ottaisi tämänkin huomioon. Mitä Vihreät muuten tekee kyseisssä hallituksessa? Tämä ei ole ainoa asia, mikä kummeksuttaa ja kyseinen puolue sentään on vallan ytimessä tällä hetkellä.

Linkki,
Kalevan juttu: Ydinvoimala pelottaa kuntalaisia (29.8.2007)

... kaikkea en ehdi katsomaan

11:00 TV1 TV-uutiset
13:00 TV2 Vaunu (Timo Soini Ahvenannmaalla)
16:50 SubTV Teräsmieheni
17:40 Viittomankieliset uutiset
17:50 TV2 Alueuutiset
18:31 TV1 Kyllä, herra ministeri
20:30 SubTV Simpsonit
21:50 SuvTV Pilanpäiten

Päivän ajatelma: Mikä meitä laiskoja naurattaa? 
(ajatelma syntyi Eppu Normaalin väärinkuuluista laulunsanoista)
Päivän iloinen yllätys: Avopuolisoni toi minulle litran lakritsijäätelöä sekä lakritsikastiketta, njam!
Päivän laulu: Kotiteollisuus - Minä olen
Päivän televisio-ohjelma: Ajankohtainen kakkonen
(ohjelman missanneille se tulee uusintana jo huomenna eli 1.8.2007 klo 14:50 TV2:lta, ohjelma sisältää mielenkiintoisia juttuja vanhusten kuljetuspalveluista suhteessa säästöihin sekä juttuja muun muassa Suomessa elävistä vähemmistöryhmistä)

Päivän ajatelma: A:n ja B:n välillä täytyy olla jotain.

Päivän laulu: Raptori - Armeija
Lisätietoa:
Raptori Wikipediassa
Muuan video laulusta Youtubessa.

Päivän ohjelmavinkki television ystäville: Matkalla Perditioniin (loistava elokuva)
Lisätieto ohjaajasta Wikipediassa: Sam Mendes

Päivän ohjelmavinkki tietokoneelle: GIMP (laadukas kuvankäsitteylyohjelma) 
Lisätietoa: Ohjeita GIMPin käyttöön.

Päivän havainto: Heräsin painajaiseen otsa vetisenä.
Päivän ruoka: Eiliseltä jääneitä marinetteja, peruna, sipulia ja jonkin verran pastaa
Päivän jälkiruoka: Eiliseltä jäänyttä hillatäytekakkua
Päivän musiikki: Ei löytynyt hetkeen säväyttävää

Päivän aikan syöty kala: Ei mitään
Päivän ajalta tehty havainto: Sunnuntaina voidaan puhua myös järkeviä.
Päivän nousu: Ac Oulu nousi 3-3 tasatulokseen FC Honkaa vastaan kotiottelussa ollessaan tappiolla jo 1-3.
Päivän TV-ohjelma: Gremio-Flamengo jalkapallo-ottelu Brasilian liigasta Urheilukanavalla suorana (meneillään juuri nyt)

Minä: Kuka tuo nainen on televisiossa?
Avopuolisoni: Dharma ja tuo mies on Greg.
Minä: Ai, luulin että katsomme Will & Gracea.
Avopuolisoni: No sitten nainen on Grace ja mies on Will.

Päivän ulkoilut: Toistaiseksi ei ollenkaan
Päivän urheilu-uutinen: Sotkamon Jymy kaatoi sarjajohtaja Pattijoen Urheilijat

Päivän aikana vastatut sähköpostit: 0
Päivän aikana vierailleet henkilöt: 1
Päivän aikana syötyjen kyljysten lukumäärä: 2
Päivän aikana syötyjen perunoiden lukumäärä: 3

Taustalla seurailin toisella silmällä Urheilukanavalta MIFK - FC MyPa -ottelua, jossa tuli erittäin komea maalikin. Tästä ottelun upeasta avausosumasta vastasi MyPan Mohamed Fofana. Muuten ottelu päättyi Maarianhaminassa vieraiden 2-0 voittoon.

Lisätietoa näistä kahdesta Veikkausliigan jalkapallojoukkueesta allaolevista linkeistä. Muuten näen itse hienona, että kyseisessä liigassa pelaa joukkue Ahvenanmaan pääkaupungista Maarianhaminasta.

IFK Mariehamn
Myllykosken Pallo-47

Tällä hetkellä on sisällä haikea olo ja luja tahto olisi päästä pian Kainuuseen. Ei ainoastaan lähiaikoina alkavien Kajaanin runoviikon takia vaan maisemallinen haikeus täällä tasaisilla mailla joskus vaan saa kaipaamaan juurille. Olen juuriltani ½-kainuulainen ja ylpeä tästä monikulttuurisesta taustastani. Toinen osa on pohjois-pohjalaisuutta, mutta kaupungissa oleminenkin käy välillä aina tylsäksi eli tuppukylän määritelmä ei ole aina se väkiluku ja se, mitä voi missäkin tehdä tai olla tekemättä.

Kuva on Sotkamosta Vaarantieltä Naapurinvaarasta, tie vie Pekkilään ja on mielestäni yksi Suomen kauneimpia teitä. Muistan lapsuudestani sen, kun kapealla tiellä kahden talon läpi meni lehmät vapaana. Se oli kaunis näky ja sellainen, millaisena ihmisen tulisi luontonsa ymmärtää. Itse olen niin sanottu sekasyöjä ja myönnän, että näkemykseeni sisältyy pieni ristiriita. Toivon, että ymmärrätte, mitä tarkoitan.

Kasvispihvejä ja kananmunia

Kotona on mennyt aika laiskotellen ja puhelimeen vastaillen. Puheluja on tullut Sotkamosta ja parista lähellä olevasta kaupunginosasta. Töiden jälkeen söin pari kananmunaa sekä pari kasvispihviä. Juomana maistui päärynämehu.

Päivän karkit ovat erivärisiä

Muuten ilta on mennyt karkkeja syöden ja katsoessa Suomen ja Kanadan jääkiekko-ottelua, Salattuja elämiä ja Simpsoneita. Nyt olisi luvassa Manchester Unitedin ja AC Milanin mestareiden liigan ottelu. Se taitaa kuitenkin jäädä tältä illalta väliin. Nuorempana tykkäsinkin paljon AC Milanin punamustaraitaisten pelistä, kun siellä pelasi sellaisia nuoruuden idoleita kuin Ruud Gullit, Frank Rijkaard ja Marco Van Basten. Kaikkia näitä kolmea yhdistää Euroopan mestaruus Hollanin oranssipaidoissa kesältä 1988. Suurin suosikki Marco Van Bastenin ohella siinä porukassa oli itselleni kuitenkin Ronald Koeman. Sain myöhemmin kyseisen joukkueen kuvan postikortissa, kun lähetin fanipostia Hollanin jalkapalloliittoon kolmentoista vuoden iässä.

Tämän illan ottelu on sikäli mielenkiintoinen, että molemmissa joukkueissa pelaa minun suosikkimaalivahteja eli Edvin Van Der Sar kotijoukkueessa sekä Dida italialaisjoukkueessa. Muuten milanolaisjoukkueessa pelaa vielä lisäksi yksi omissa aatoksissa mainitsemisen arvoinen pelaaja eli brasilialainen Kaká.

Mihin sitten päivän tekstini otsikko liittyy? Kuka muistaa, missä tv-ohjelmassa kyseinen kappale oli tunnussävelmänä?

Töissä päivä meni varsin vauhdikkaasti jälleen ja siksi olinkin luottavainen siihen, että viikonlopulleni jäisi paljon energiaa. Kuitenkin halusin nukkua päiväunia heti töistä päästyäni. Olen viime aikoina ollut aika lailla väsynyt, lieneekö tämä takatalvi? Joka tosin tänään on näkynyt täällä ainoastaan vesisateena kylmässä ilmassa, jonka takia on ilta mennyt kotona.

Kotiin päästyäni söin rusinatonta maksalaatikkoa. Laitoin siihen parmesanjuusto-jauhetta, jota on jäänyt pastoja tehdessä. Lisäksi laitoin puolukoita. Nämä kaksi yhdistettynä siihen oli todella onnistunut valinta. Myöhemmin illalla tein suklaamoussea iltapalan seuraksi, joka ei yllättäen maistunut avopuolisolleni ja minä en innostunut tällä kertaa valkosipulidipistä – sukupuoliroolit sekaisin, niinkö?

Tämän päivän televisiotarjonta on ollut totutun arkinen minulle eli Jeopardy ja Simpsonit – kummatkin katsoin. Lisäksi katsoin Subtv:ltä ohjelmaa nimeltä 'Äijät'. Siinä Jone Nikula ja Jouni Hynynen esittelee miesvoittoisia ammatteja. Tänään oli avausjakso ja pitkähiuksiset miehet esittelivät sikalan omistajan, asfalttimiehen työn sekä sepän taitoja. Itselläni kävi mielessä, että asfalttihommat voisivat olla aika avartava kokemus kesällä. En tiedä, ovatko nuo miten miesvoittoisia töitä loppujen lopuksi? Siihen liittyenkin suosittelenkin katsomaan Vasemmistonaisten blogia osoitteesta: http://vasnaiset.vuodatus.net

Siellä olevaan haasteeseen ajattelinkin miehenä tarttua.

Maanantait ovat yleensä aika vaisuja päiviä minulle. Tänään olen töistä tultuani lähinnä laiskotellut, työpäivä oli sopivan kevyt tällä kertaa viikon aloittamiseen tai kyllähän töitäkin oli, mutta ilmeisen nopeaa päiväni meni, kun keskityin töiden tekoon.

Kohta luultavasti alan katsomaan amerikkalaista komediaa nimeltä ”Old school”. Varmalla englannilla se onkin saatu käännettyä suomeksi nimeen ”Jengi koossa”. Elokuvan laadusta en osaa sanoa mitään. Saa nähdä siten, tuleeko edes katsottua kokonaan.

Jossain vaiheessa alan nukkumaan ja avopuolisoni jää mitä ilmeisimmin hereille, koska hänen yksi suosikkisarjansa tulee jopa kahden jakson verran. Kyseessä on näet Dharma ja Greg, ensin on viime viikkoisen jakson toinen osa ja sitten ihan uusi jakso.

Yön virkuille on vielä luvassa huomisen puolella MTV3:lla klo 0:45-6:20 MTV3 Chat ja SubTv:llä klo 01:40-7:00 SubChat. Lieneeköhän noista ohjelmista kumpikaan nauhotettu lähetys? Se minua on usein noissa MTV:n maksullisissa chat-ohjelmissa mietityttänyt. Kesällä ne ovat varmaankin uusintoja, kun muutakaan ei juuri televisiosta silloin tule. Mitä mieltä olette?

Sunnuntaipäivä alkoi heräämisellä ja aamiaisella. Meillä ei paljoa syödä puuroa, mutta tällä kertaa syötiin. Itselle puuro on riisipuuroa lukuunottamatta margariinin kera parhaimmillaan. Lisäksi lasissani oli mustikkakeittoa.

Puuron jälkeen aloin katsomaan elokuvaa, jota en innostunut katsomaan kuitenkaan kokonaan. Laiskuus vei voiton ja otin puolen tunnin unet. Sen jälkeen iltapäivä meni aika lailla netissä surffatessa, löytämättä kuitenkaan mitään etsimää tai muutakaan järkevää tällä kertaa. Alkuillasta katsoin leijonapentujen ottelun Tsekkiä vastaan. Mielestäni Suomi ansaitsi voittonsa 4-2. Lopussa nuorukaiset pelasivat johtoasemassa yhtä fiksusti kuin ruotsalaiset konsanaan. Tämä onnistui jopa suomalaisen valmentajan ohjauksessa olevalta joukkueelta. Niinpä ottelu oli hienoa kiekkoviihdettä. Ottelussa oli taitoa molemmin puolin, hyviä taklauksia eikä mitään liiallista varman päälle pelaamista kuin viikolla olleissa suomalaisen jääkiekon aikuisten miesten finaaleissa. Pisteet siis Laurilan Harrille (kaima) hyvälle valmennustyölle.

Samalla seurailin jo ottelun loppuvaiheessa teksti-tv:ltä porvarihallituksen ministerijaosta uutisia. Tätä kirjoittaessani ne on nyt vahvistettu, joista lisää hieman alempana. Ottelun jälkeen tein itselleni ruokaa. Tällä kertaa ei tullut kuitenkaan kuvattua iltapalatouhuja.

Tässä sitten tulevan porvarihallituksen ministerijako, jossa jotenkin on sellainen maku mielestäni, että Kokoomus sai enemmän kuin halusi RKP:n ja puisto-osastonsa Vihreiden tukemana ja Suomen suurin puolue Keskusta joutui jo nyt nöyrtymään hallitusneuvotteluissa paljon:

Keskusta: Pääministeri, elinkeinoministeri, ympäristöministeri, väyläministeri, sosiaali- ja terveysministeri, ulkomaankauppaministeri, maatalousministeri sekä kunta- ja hallintoministeri.

Kokoomus: Ulkoministeri, valtiovarainministeri, sisäministeri, puolustusministeri, peruspalveluministeri, opetusministeri, viestintäministeri sekä asuntoministeri.

Vihreät: Työministeri sekä opetusministeri.

RKP: Kulttuuriministeri sekä EU- ja ulkomaalaisasioiden ministeri.

Mitä sitten näihin tehtäviin valittavat ihmiset saavat aikaan? Sen näyttää aika, vai saako mitään?

1. Jouduin töihin mennessä juoksemaan viimeiset askeleeni onnikkapysäkille, kun meinasin myöhästyä ensimmäisen kerran työssäoppimisjaksoni aikana onnikasta
2. Ihmettelin aamupäivällä runsasta lumen tuloa
3. Töissä olin ihmeen pirteä
4. Söin töissä älyttömän hyvää silakkalaatikkoa
5. Söimme avopuolisoni kanssa illalla pizzaa
6. Katsoin Simpsonit
7. Tuskastuin Jokipoikien saamattomuuteen jälleen vieraspelissä, SaPKo voitti 5-4 Talvisalossa.
8. Tein kouluhommia illalla
9. Kuuntelin netistä runoja runoradiosta
10. Perlosin aikeet ovat suututtaneet koko illan

Päivän paljastus: Kerroin työpaikalla olevani vasemmistolainen eräälle työkaverilleni

Päivän ehdinkö, enkö ehdi: Levähtämään ennen pyykinpesua, lopulta kuitenkin ehdin nukkua reilun tunnin.

Päivän inhotus: Säätiedot huomiselle.

Päivän voimannäyte: Avopuolisoni tarjosi minulle pinaattiohukaisia, joten jaksoin illan aikana tehdä kotitöitä.

Päivän aikana jalkaisin ylittämieni liikennevalojen lukumäärä: Nolla.

Päivän väärä nettivinkki: Etsin tietoa Ville Vehviläisestä ja löysin näille sivuille.

Päivän lukijakysymys,
Riikka Oulusta kysyy – Miten kierrätät ja kuinka vaikeaa se mielestäsi on?

Olet ilmeisesti sama Riikka, joka kannusti minua tämän kuun viides päivä blogissani kierrätysasioihin. Voin todeta sinulle kuitenkin iloksesi, että olen kierrättänyt elämässäni erilaisia asioita noin yhdeksänvuotiaasta saakka. Silloin aloitin sanomalehtien kierrättämisellä ja niistä saaduilla rahoilla kävimme luontokerhon (Oulun luontonuoret) kanssa ulkomaillakin muutaman kerran eli Bulgariassa, Turkissa, Norjassa ja Marokossa. Samaan porukkaan muuten kuului yksi nykyinen Oulun kaupunginvaltuutettukin. Sanomalehtikilosta sai siihen aikaan muistaakseni sellutehtaalta siihen aikaan kolmekymmentäviisi penniä. Toinen asia, josta olen etenkin erittäin ylpeä itsessäni on se, että entisessä kotikunnassani Utajärvellä opetin kuusitoistavuotiaana kierrätysasioissa silloisessa työpaikassani kokeneita työntekijöitä. Ei mennyt siten hukkaan se lapsuuden kierrätysoppi, jota Seppo Vaaraniemi meille lapsille opetti.

Sitten vastaus esittämääsi kysymykseen. Kierrätän muun muassa paperin, pakkauspaperit/pahvit, lasit, metallit, biojätteet sekä muovit eri astioihin. Näiden vuoksi joudun joskus viemään kauemmas kuin kotipihan jäteastioihin lasit, muovit sekä metallit. Lisäksi kierrätän tyhjät pullot, joita kierrätettiin myös luontonuorten aikoihin. Kierrätän myös jonkin verran vaatteita. Lisäksi hankin usein kierrätettyjä kirjoja ja kierrätän myös omista hyllyistä kirjoja jonkin verran. Pyrin myös kierrättämään esimerkiksi teknologian myötä tulevia ongelmajätteitä.

Lisäksi kierrätän huumoriani ja kerron siten vanhoja vitsejä kanssa ihmisille, jotka jotkut ovat jo unohtaneet ja nauravat siksi. Mielestäni vanhoissa vitseissä on monesti hyviäkin asioita. Kierrätyksestä on minulle oikeastaan siten tullut elämäntapa jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, eikä se minua harmita. Kierrätys ei ole vaikeaa. Siihen täytyy käyttää aikaa, mutta hyvä mieli on sen jälkeen kiva. Uskon, että ihmiset voisivat luopua liiallisesta talouskasvuun tuijottavasta ajattelusta ja miettiä energiansäästöä omalla kohdallaan eri tavoin. Toivottavasti vastaus miellytti ja kysy ihmeessä, jos jokin asia jäi mietityttämään.

Päivän oikea nettivinkki: Eko-Elmerin pieni jätesanasto -Jäte ABC

Päivän toiminta: Etätyö, joka liittyy sekä työssäoppimiseeni että kouluuni.

Päivän piriste: Ystävällinen asiakaspalvelija Kelalla, vaikka neljän maissa oltiin vasta paikalla.

Päivän hassuttelu: Omien eväiden syönti ennen ruokakauppaan menoa kaupan sisällä.

Päivän harhakuvitelma: Kaupassa ostokset eivät maksaisi paljon.

Päivän vääryys: Kohtaamani kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas sekä entinen koulutoverini Tytti Tuppurainen SDP:stä ei uskonut Kelalla kohdatessamme, että kansalaispalkka auttaisi pienituloisten sekä syrjätymisvaarassa olevien asioihin toivotulla tavalla.

Päivän karkkiostokset: Suklaabanaani Suffeli -patukka, Päärynä-vaniliinilakritsi sekä Kinder Maxi -suklaapatukka.

Päivän mellakkauutinen: Venezuelassa on ollut vankilamellakka, jossa on kuollut kuusitoista ihmistä ja loukkaantunut kolmetoista. Mellakka oli jengien välien selvittelystä johtuva.

Päivän lukijakysymys,
Raita Oulusta kysyy –
Millä tekniikalla teflon saadan kiinni paistinpannuun tai kattilaan?

Vastaus: Teflon kiinnitetään kattilan tai paistinpannun pohjaan sinitarra-taikinaseoksella eli ensin siihen laitetaan sinitarra, jonka jälkeen siihen lisätään hieno taikinaseos ja sitten siihen liitetään itse teflon. Tämän annetaan kovettua pannun tai kattilan pinnalle määrämittainen aika. Taikinan koostumus sekä kovettumisaika ovat erittäin huolella varjeltuja salaisuuksia. Näistä salaisuuksista huolehtivat turvallisuusosastojen ihmiset eri kattila- ja paistinpannutehtailla. Tarkempaa tietoa asiasta ei voida antaa.

Päivän nettivinkki: Ylen elävä arkisto / Sota-ajan propagandalauluja

Päivän uni: Työskentelin pakolaisleirillä.

Päivän piriste: Hengähtäminen nettibiljardin parissa.

Päivän kohtaaminen: Entinen työkaveri aamuonnikassa.

Päivän onnen tunne: Avopuolisoni lauloi omaa lauluaan töistä kotiin tultuani.

Päivän tilastoluvut: Kirkosta erosi viime vuonna 33823 henkilöä ja kirkkoon liittyi 10700 henkilöä

Päivän kovan jätkän kova teko: Kanadalaiserotuomari Suomen ja Yhdysvaltojen nuorten MM-jääkiekko-ottelussa. Viimeisessä erässä ei voi vetää näkyvämmin enää kotiin päin.

Päivän lukijakysymys,
Jussi Moilanen Oulusta kysyy –
Milloin alkoi toinen murrosikäsi?

Vastaus: Toinen murrosikäni alkoi siinä yhdeksäntoista vuoden ikäisenä, kun elämä oli viimeisen vuoden aikana potkinut päähän sekä ilon ja murheen hetkiä.

Päivän nettivinkki: Aapeli-nettipelisivusto

Myöhemmin illalla keitin meille nuudeleita sekä paistoin kummallekin pari kananmunaa, sillä illaksi menimme vielä katupartioon. Samalla nähtiin myös kaupungin ilotulitus, johon meni taas aika lailla rahaa. Mietimmekin katupartioporukalla siinä paukemelun ja väriloiston seassa, että kuinkahan paljon sillä samalla rahalla saisi ruokaa esimerkiksi vanhainkotiin? Rahat menisivät siinä huomattavasti parempaan tarkoitukseen.

Ennen kotiin paluuta haimme avopuolisoni kanssa uudesta libanonilaisesta ruokapaikasta itsellemme kanarullan sekä pitaleivästä kanssa tehdyn falafel-annoksen. Kumpikin tykkäsimme niistä.

Päivän uutisia ja politiikkaa

Ympäristöministerin salkun jättänyt Jan-Erik Enestam toteaa, että kuudennesta ydinvoimalasta voitaisiin sopia mahdollisesti piankin. Hän arvioi, että vastustus olisi pienempää kuin viimeksi. Aika erikoiselta tuntuu RKP:n partasuisena tunnetun miehen mielipide. Ei allekirjoittaneen vastustus ydinvoimaa kohtaan ole ainakaan yhtään pienentynyt. Sikäli jännää, että Isossa-Britanniassa tänään vuoden alun merkiksi suljetaan kaksi ydinvoimalaa. Mielenkiintoista niissä voimaloissa on se, että ne ovat maailman vanhimmat.

Vuoden vaihtuessa Euroopan Unionin jäsenmaita on tullut jälleen kaksi lisää. Sinisen pohjan ja keltaisten tähtien loistoon tulee mukaan Bulgaria ja Romania. Maita on kaiken kaikkiaan nyt kaksikymmentäseitsemän. Jotenkin tuntuu, että äänestäisin edelleen EI, mikäli kansanäänestys pidettäisiin. Itse olen Euroopan Unionin laskuun käynyt lähes yhdeksän vuotta sitten Brysselissä. Samalla reissulla käytiin myös Ranskassa osoittamassa mieltä rahaliitosta ja toivoimme sinne kansanäänestystä. Se oli aikanaan mukava reissu. Viimeisenä päivänä iski pahoinvointi mahaan. Samana päivänä käytiin myös europarlamenttitalolla. Valitettavasti oksentelin vaan vessaan enkä talossa olleelle kokolattiamatolle. Asukasluku on nyt EU:ssa noin puoli miljardia. Uudet jäsenmaat tulevat olemaan myös unionin köyhimmät. Lisäksi Slovenia liittyy euromaiden joukkoon ja puheenjohtajuus siirtyy Saksalle.

Mitä tulevaisuus tähän blogiin tuokaan? Se jää arvoitukseksi. Ajatuksia on muutamia, katsotaan kuinka käy. Toivottavasti saan palautetta siitä, mihin suuntaan tämä menee.

Kotiin päästyäni otimme avopuolisoni kanssa ettonet, jotka päättyivät ovikellon soimiseen. Avopuolisoni sisko tuli kyläilemään ja meidän piti rientää avopuolisoni kanssa pyykkituvalle. Kaiken kaikkiaan pyykkiä kertyi neljään koneeseen. Illan kohokohta oli kuitenkin urheilukanavalta tullut Mestiksen ottelu, jota olen odottanutkin jo pitempään. Kyseessä olisi näet ottelu Mehtimäeltä eli Joensuun jäähallista. Ottelussa kohtaisivat oma suomalainen suosikkiseurani Jokipojat ja vastassa olisi lähes paikallisvastustaja eli reilun sadankolmenkymmenen kilometrin päästä, savolaisporukka eli Savonlinnan Pallokerho.

Tuo joukkue, jonka kasvatteja on Joensuussakin pelannut useita vuosien saatossa. Muun muassa Erkki Huttunen on pelannut Joensuussa 80-luvulla 141 divariottelua. Toinen kova nimi on 1980-luvun ja 1990-luvun taitteessa sekä 90-luvun alussa SapKossa edustuskiekkoilun aloittanut Petri Matikainen, joka oli useamman vuoden Jokipoikien kapteeni myös. Petun huikea pitkä ura päättyi myöhemmin Itävallassa.

Itse ottelu oli varsin värikästä kiekkoviihdettä, paljon tyhmiä jäähyjä ja surkeaa ylivoimaa sekä tekopaikkojen viimeistelyä. Ensimmäisen erän Jokipojat voitti 1-0 Lauri Heinosen maalilla, toisen vierailija 0-1 ja viimeisen erän lopussa kumpikin teki yhden maalin, joista jälkimmäinen oli susirajan punakoneen eli Jokipoikien tasoitus. Upeasta tasoitusmaalista vastasi nuorten maajoukkuemies Heikki Puustinen. Jatkoajalla yli tuhatviisisataa katsojaa sai nähdä erikoista jatkoaikapeliä. Normaalisti neljällä neljällä vastaan pelattavaa jatkoaikaa pelattiin hyvinkin erilaisin koostumuksin. Voittomaalin iski jatkoajan puolivälin tienoolla ajassa 62:33 Jokipojille Juho Kuronen. Kotona olikin ilo soitella sen jälkeen Jokipo maaleja -laulua. Itse peliäkin seurasin punainen Jokipoikien paita päällä ja kaulahuivi kaulalla.

Päivän uutisia

Oululainen SDP:n kansanedustaja Liisa "Natosaari" Jaakonsaari kritisoi sitä, että EU:n alueelle on pian turvapaikanhakijoiden mahdotonta päästä. Kun huomioi Naton ennakkoluulot eri puolilla maailmaa oleviin ihmisiin, tuntuu Jaakonsaaren pakolaispoliittinen mielipide varsin oudolta. Liisahan on avoimesti kuitenkin liputtanut itse Naton puolesta. Pakolaiskysymykseen kyllä itselläni on ihan samanlainen huoli. Suomella on näet mielestäni velvollisuus on joka tapauksessa auttaa maailman pakolaisongelmassa sillä tavalla, että maahan voidaan ottaa pakolaisia.

Vuoden vaihteessa Suomen kartalta putoaa viisitoista kuntaa kuntaliitosten myötä. Haluaisin saada reaaliaikaisen kuntaluettelon mahdollisimman pian. Tarkkaa mielipidettä itselläni ei oikein kuntien liitoksista ole. Tärkeintä on kuitenkin, että laadukkaat sekä edulliset verorahoilla ostetut julkiset peruspalvelut kansalainen saa läheltä, vaikka asuisi missä ja minkälaisten kulkuyhteyksien päässä suurista keskuksista.

Päivän ympäristöuutinen tulee Yhdysvalloista jälleen. Maassa olevat järjestöt painostavat edelleen hyvin maan hallintoa ja ehdottavat mustavalaan lisäämistä myös uhanalaisten eläinten joukkoon. Järjestöjen arvioiden mukaan Tyynellä valtamerellä olisi enää satakunta mustavalasta.

Onnikkaankin ehdin vallan mainiosti, vähäisestä matkustajamäärästä johtuen se kuitenkin oli varsin aikaisin jo työpaikkani läheisellä pysäkillä. Käveltyäni kohti työmaata meinasin liukastua, sain näet juuri ja juuri pidettyä tasapainoni sellaisessa pisteessä, etten kaatunut. Siinä olisi voinut käydä huonomminkin. Työpäivä meni jälleen aika lailla nopeasti, mutta jotenkin tuntui niin tyypilliseltä viikon aloittamispäivältä eli energiaa ei oikein tahtonut olla. Loppujen lopuksi töistä lähdettyänikin huomasin yhden tehtävän jääneen hoitamatta. Se pitää muistaakin tehdä huomenna huolellisemmin.

Töistä lähdettyni oli iloinen yllätys, että avopuolisoni oli minua vastassa. Kävimme kaupassa sekä kaupungilla apteekissa. Tämän jälkeen myöhästyimme hieman onnikasta, joten kävimme kyselemässä kännykkäliikkeestä nykyisistä liittymätyypeistä sekä puhelimista. Olemme näet kumpikin miettineet uuden puhelimen laittamista, koska kummankin puhelimessa akku on jokseenkin huono. Jälleen jäi aikaa ja niinpä kävimme vaan kävelylenkin kaupungilla ennen onnikkaan hyppäämistä.

Kotiin päästyämme lueskelin sähköposteja ja sitten kävin ettoneille. Televisiosta katsoin ensin amerikkalaisen dokumentin suomalaiseen materiaalin perustuen, jossa Hitlerin Adolfista annettaisiin hieman toisenlainen kuva kuin yleensä. Jotenkin itse lähinnä pohdiskelin dokumenttia katsoessa sitä, että Hitler huomioi Mannerheimin 75-vuotispäivillä käydessään suomalaisen kulttuurin lähestyessään maamme armeijan silloista ylipäällikköä. Taitava poliitikko Hitler kaiken kaikkiaan siten oli eikä sitä voi kiistää, mutta sitä vastoin täysi moukka hän kyllä oli kaikkine julmuuksineen, mitä ehti toteuttaa eri puolilla Eurooppaa. Monenlaiset seuraukset näkyvät vieläkin.

Tämän jälkeen katsoimme Donna Paukun. Lisäksi avopuolisoni esitteli alkuillan aikana harvinaislaatuisen hyvän jutun Iltalehden nettiversiosta, joka käsitteli ympäristöasioita. Teppo Koskisen kirjoittaman jutun otsikolla "Luonto pelastuu pienillä teoilla" löydät tästä.

Päivän uutisia

Helsinki on EU:n ympäristöviraston mukaan liian hajanainen. Se vaikuttaa viranomaisten mukaan siihen, että alue kuormittaa liiallisesti ympäristöä. En tiedä, onko tällä asialla yhteyttä. Näin sanovat ainakin viisaat. Helsinki on perustettu 1550 ja Sipoo jo 1425, joten tälläkin historiallisella perusteella tulisi ajaa Sipoota määrätietoisemmin Suomen pääkaupungiksi. Sijainniltaan se on joka tapauksessa yhtä hyvällä paikalla kuin Helsinki eli lähellä maantieteellisiä pääväyliä sekä rautatietä. Lisäksi Helsingissä olevat satamat kelpaisivat hyvin uuden mahdollisen pääkaupunkimme käyttöön.

Palveluiden ulkoistaminen lisää kuntalaisten epäilyjä siihen, että onko olo enää turvallinen ja samanarvoinen? Kaksi kolmannesta on kunnallisalan kehittämissäätiön tekemän kyselyn mukaan sitä mieltä. Lisäksi alle puolet väestöstämme uskovat ulkoistamisen tuovan palveluihin tehokkuutta sekä säästöjä. Miksi enemmistön kantaa ei kuitenkaan kuunnella? Emmekö asukaan demokratiassa?

Suomi jäädyttää somalien karkottamiset maasta. Se on oikea päätös, kun ottaa huomioon viime päivien tapahtumat. Etiopia on hyökännyt Somaliaan, mutta maailmanvaltiot eivät ole ilmeisesti ainakaan kovin sanoin tuominneet tätä tekoa. Ihmeellistä, että toisten maiden itsemääräämisoikeus on arvokkaampi kuin toisten. Tänään tulleiden tietojen mukaan Etiopian joukot ovat jo kymmenen kilometrin päässä Somalia pääkaupungista Mogadishusta. Tämän hetkisten tietojen mukaan kaupunkiin ei kuitenkaan aiota hyökätä väkivaltaan pohjautuvilla keinoilla. Afrikan Unioni (AU) sekä Arabiliitto vaativat Etiopian vetämään joukkonsa pois Somaliasta. Lisäksi YK:n turvallisuusneuvosto ottaa tänään kantaa vielä tapahtumiin.

Kiinan hallitus on tehnyt maan ensimmäisen arvion ilmastonmuutoksen seurauksista. Näihin arvioihin kuuluu muun muassa, että viljantuotanto supistunee 2030-2050 -vuosien välillä kymmeneksen. Lisäksi sademäärä kasvaa vuoteen 2100 mennessä seitsemäntoista prosenttia. Kuivuuteen tämä ei arvioiden mukaan vaikuta, koska veden haihtuminen myös nopeutuu. Lämpötilan puolella vuoteen 2020 mennessä olisi jo tulossa 1,3 – 2,1 asteen muutos. Tämä tekee 2050 mennessä huikeat 3,3 astetta.

Saddamin hirttotuomio pysyy voimassa. On todella kummallista, kuinka kostonkierre halutaan ylläpitää eri puolilla maailmaa, vaikka konfliktit kerta toisensa jälkeen osoittavat, että se ei ole ratkaisu.

Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat huolissaan Israelin aikeista rakentaa uusi siirtokunta Länsirannan pohjoisosiin. Lähi-idän rauhan kannalta tämä kieltämättä herättää epäilyjä minullekin.

Iranin parlamentti on hyväksynyt lain, joka velvoittaa maan hallitusta tarkistamaan kantansa kansainväliseen atomienergiajärjestöön. Lain voimaantulon vahvistamiseksi se täytyy kuitenkin hyväksyä vielä valvojien neuvostossa. Parlamentin päätös on vastaus YK:lle, kun turvallisuusneuvosto päätti asettaa Irania kohtaan erinäisiä pakotteita ulkomaankauppaa koskien. Pakotteet koskevat ydinmateriaalia sekä ydinteknologiaa.

Tapasin työpäiväni lopussa yhden kaverini vapaaehtoistyöstä. Pääsin hänen ja hänen vaimonsa kyydillä kotiin, ehdimmekin vaihdella kuulumisia varsin monipuolisesti. Kotona odotti avopuolisoni lisäksi muitakin. Paikalla oli hänen sisko sekä hänen eno naisystävän ja lapsensa kanssa. Avopuolisoni siskoa lukuun ottamatta tosin vieraat olivat juuri lähdössä, jotta ehtisivät vielä ajoissa ajaa läänin henkiseen pääkaupunkiin eli Kajaaniin. Tykkään Kajaanista kaupunkina paljon.

Itse söin laatikoita ja kinkkua myös kotiin tultuani. Hyvältä ne maistuivatkin. Avopuolisollani tosin on ollut iltapäivästä lähtien maha kipeä. Hän oli syönyt hieman ennen tuloani samaisia herkkuja. Siskonikin ehti piipahtaa meillä mutkan kyläilemässä. Hänellä ei tosin ollut juuri aikaa, joten pikainen ajatusten vaihto ainoastaan oli kyseessä. Hän oli kuullut juoruja myös meidän joulusuunnitelmista, juoruista huolimatta ne olivat täyttä totta.

Kävin vielä onnikalla vähän ennen yhdeksää kaupungilla. Ensin vein avopuolisoni siskolle kinkkua. Lisäksi kävin hakemassa kaupasta avopuolisoni vatsan tueksi mustikkaherkkuja sekä vähän muutakin. Huomenna pitäisi hakea vielä viimeisiä joululahjoja sekä vähän ruokaa. Kassalta päästyäni kohtasin useita tuttuja, joiden kanssa ehdin vaihdella enemmänkin kuulumisia myös ennen onnikkaan hyppäämistä. Heitä oli myös todella kivaa nähdä pitkästä aikaa, kun eivät Oulussa asu. Itse asiassa mielenkiintoista, että ajattelin heistä monia juuri tällä viikolla.

Päivän uutisaiheita

Silmä- ja kudospankkisäätiö sekä yksi vakuutusyhtiö lahjoittavat uudenvuoden juhlintaan kuusitoistatuhatta suojalasiparia. Kyseessä on tapaturmien ennaltaehkäisyyn tarkoitettu valistuskampanja. Hyvä asia mielestäni, vaikka lisäksi voisi samalla kampanjoida kuluttamisestakin. "Älä osta raketteja – katso vaan taivaalle!" -tyylillä. Itse en pidä ilotulitteista enää nykyisin. Pari roomalaista kynttilää saatan ostaa ja se on siinä, enkä välttämättä edes niitäkään. Olen luultavasti kyseisenä yönä partioimassa kadulla nuorten parissa. Viime uudenvuodenyönä enemmän oli mielestäni harmia aikuisista, jotka tolskasivat paukkujen ja rakettiensa kanssa vähän miten sattuu ja näyttivät sitä kuuluisaa "hyvää esimerkkiä".

Ikääntyminen on haaste tulevaisuudessa Suomessa. Mielestäni ikärakenne on elämisen rikkaus, ja kaikille tulee taata hienoja hetkiä elämän eri vaiheissa. Niinpä vanhempikin väestö ansaitsee mielestäni kunnon palvelut ja toimeentulon eläkepäivinään. Yhteiskunta pitää järjestää siten, että elämä on laadukasta perusasioiltaan ikään katsomatta. Se on arvo- eikä rahakysymys!

Sisäministeri Rajamäki on tiukkana pakolaispolitiikassa. Hän on tyytyväinen ja (Suomen) linjaansa. Näköjään mies on niin itseään täynnä, että ei huomaa maailman kriisejä. Surullista, että tuollaisia henkilöitä valitaan vastuullisiin tehtäviin. Rajamäki vastaa myös viime päivinä esitettyyn kritiikkiin seksin ostamista koskien. Poliisi on ministerin mukaan selvittänyt tämän vuoden aikana yli kahdeksankymmentä seksinostorikosta, joista yli kuudessakymmenessä on palveluita ostettu alaikäiseltä. Lukujen luotettavuus olisi kivaa tietää.

Pohjois-Japanin alueella olevassa Tomarin ydinvoimalassa on sattunut tulipalo aamulla. Säteilyä ei ole tiettävästi päässyt vuotamaan eikä henkilövahinkoja ole sattunut. Miten tällaisesta 'tiettävästi' -uutisoinnista tulee mieleen moni vastaavanlainen uutinen. Toivottavasti koko Suomen Säteilyturvakeskuksen henkilökunnalla ei ole joululomaa vaan tiedottavat mahdollisesti tarkoin, jos jotain ilmenee.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Condoleezza Rice on sitä mieltä, että maan uhraukset Irakissa kannattavat. Mitähän kolmetuhatta sotilasta vaatineiden omaiset asiasta tuumaavat? Lisäksi irakilaisia on kuollut jo kymmeniä tuhansia. Tuoreiden tietojenhan mukaan kyseinen projekti elää mielipiteiden varjossa ihan toisenlaisella tyytyväisyydellä niin Pohjois-Amerikassa kuin muuallakin maailmassa. Rahaa siellä on jo kulunut satoja miljardeja dollareita. Tämä demokratian vientihanke on ollut siis varsin kallis.

Irania koskeva äänestys sitä vastoin YK:ssa on siirretty huomiselle. Saa nähdä, antaako kristillisiä arvoja kunnioittavat YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaat Iranin kansalle rauhallisen joulun vai lietsotaanko toisenlaista ilmapiiriä entiseen Persiaan? YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaathan ovat Yhdysvallat, Kiina, Ranska, Venäjä sekä Iso-Britannia. Muita päättäviä maita ovat Argentiina, Peru, Ghana, Kongon tasavalta, Tanska, Kreikka, Slovakia, Japani sekä Qatar.

Pohjois-Korean ydinaseneuvottelut ovat ohi. Tuloksia ei ole saavutettu, mutta Yhdysvaltojen vihamielisyyskään kyseistä maata kohtaan ei ole kyllä laantunut ollenkaan. Toinen vastaavanlainen vihamielisyys on melkein ollut Venäjällä Georgiaa kohtaan. Näiden maiden kohdalla sentään on sopua saatu aikaan. Kolmas sopua aikaan saava hanke on ollut YK:lla sitä vastoin Sudanin Darfuriin. Pääsihteeri Kofi Annan on luottavainen. Hienoa työtä Annan on mielestäni tehnyt koko kautensa ajan ja kuvaa kyllä upeaa motivaatiota miehen työssä, että hänen on näin aktiivinen ollut tässä kysymyksessä vielä työnsä viimeisillä hetkillä. Hänen työtään jatkaa vuoden alusta etelä-korealainen Ban Ki-moon.

Töihin mentyäni huomasin jääkaapissa, että siellä minulla oli vielä maitoa ja sain aamukahvit. Eilen kehumani perinne siis jatkuu. Töissä oli aikamoista haipakkaa koko päivän. Töiden jälkeen menin muualle tällä kertaa kuin kotiin. Menin tulevan eduskuntavaaliehdokkaan kanssa nettisivuista vastaavan henkilön luokse kyläilemään ja katsottiin sivuja. Minullakin on tietotekniikka-alalle koulutus, joten tiedän itsekin jotain asioista ja kaikenlainen tiedottaminen kiinnostaa muutenkin.

Kotiin päästyäni huomasin, että avopuolisoani ei näy. En tosin saanut sitä aiemmin muutenkaan kiinni soiteltuani. Lopulta sain hänet kuitenkin kiinni ja paljastui, että hän ei todellakaan ollut kotona. Hän oli mennyt yliopistolle kouluhommiensa perässä. Minun on varsin vaikeaa ymmärtää välillä yliopistomaailman aikatauluja, kun itsellä ei ole kokemusta yliopisto-opiskeluista suoraan. Jotain vähäistä olen lukenut eri kurssien yhteydessä avoimeen yliopistoon ja pyörähtänyt olen itse Oulun, Lapin, Jyväskylän, Tampereen, Joensuun, Turun ja Helsingin yliopistolla. Vaasassa, Kuopiossa ja Lappeenrannassa en siten ole käynyt enkä myöskään Åbo Akademiassa.

Muuten tässä ollaan avopuolison kotiuduttua mietitty sellaista asiaa kuin joulukortit. Jotkut läheisistämme saavat sellaisen postissa ja aika moni jää ilman. Esimerkiksi kännykässäni on muutaman kansanedustajan numero. He eivät saa korttia edes töihin minulta, onko tämä sitten jonkinasteinen epäluottamuslause? Oma tuleva ehdokkaani ei ole istuva kansanedustaja, joten siltä osinhan sen voi joku vilkkaassa mielikuvituksessaan siten tulkita halutessaan.

Päivän uutisia ja politiikkaa

Korkein hallinto-oikeus ei aio käsitellä Sipoon valitusta rajakiistassa. Erikoista, että kunnallakaan ei ole oikeusvaltiossa mahdollista selvittää asiaa perusteellisesti kaikilla oikeustasoilla.

Väkivalta on yleistynyt työpaikoilla. Noin viidesosa kunnan työntekijöistä on kokenut uhkaa tai joutunut väkivallan kohteeksi. Kauhean iso luku. Työsuojelu on asia, joka on tuntunut nykyhallituksella täysin. Tärkeintä on näyttänyt olevan vaan herrojen suuret optiot ja työntekijöiden asemasta ei olla oltu vähääkään kiinnostuneita. Toinen kuvastava uutinen suomalaisesta työelämästä on tältä päivältä, että juuri Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus alentaisi työntekijän irtisanomiskynnystä.

Pakolaiskiintiöstä on päästy sopuun. Ensi viikolla Suomeen haetaan loput kiintiöön kuuluvat pakolaiset Turkista. Se on terävä kannanotto Turkin hakiessa EU:n jäsenyyttä eli pitkästä aikaa politiikkaa tekevät viranomaiset saavat kiitostakin. Jäljelle oleva määrä valtiaan Myanmarista pakolaisina maasta lähteneistä. Pakolaisuuteen liittyy myös uutinen, että Oulussa kuntoutetaan kidutettuja. Kliniikalle tulee pakolaisia eri puolilta Pohjois-Suomea. Arviolta kolmannes maamme pakolaisista on kidutuksen uhreja.

Kuudella kunnalla Suomessa on ollut talous terveellä pohjalla 2000-luvun alkuvuodet. Näiden joukossa on yllätykseksi hyvin erilaisia kuntia. Kuntien joukossa ei ole yhtään kuntaa Suomen viidestä suurimmasta. Pieniä ovat sitä vastoin Luumäki, Punkalaidun ja Vampula. Keskisuuria Kerava ja Rauma. Suurin joukossa on kotikuntani Oulu. Täällä ei kuitenkaan peruspalvelujen puolella ole juurikaan hyvää kerrottavaa. Yksityistämisajatuksia on kovalla vauhdilla tulossa. Jonot toimeentulotukiluukulla on todella pitkät ja terveyspalveluissa sama asia.

Oulun kaupunki on tänään saanut Vuoden nuorisokunta -palkinnon. Palkinnon myöntämisen yhteydessä on todettu suuria ja yleviä sanoja Oulun kaupungin nuorisoasioiden hoidosta. Neuvontapalvelut toimivat mielestäni hyvin ja ne saakin aiheesta kehuja. Lisäksi Oulun kaupunki käyttää budjetistaan 0,79%:a nuorisotyöhön, valtakunnallisen keskiarvon ollessa 0,5%:a.  Lisäksi palkinnon myöntämisessä kehutaan paikallista nuorten parissa tehtävää päihdetyötä. Rohkenen tässä olla kuitenkin eri mieltä siltä osin, mitä itse näen kaupungin kaduilla partioidessa.

Aamulla minulla käy monta kertaa mielessäni sellainen asia, että kuinka helppoa olisikaan jäädä nukkumaan ja katsella unimaailmasta sellaisia asioita, joita ei itsestään tunne. Hyvä ja mielenkiintoinen unikirja on esimerkiksi Anneli Pääkkösen toimittama "Unet näkevät meidät". Kirja ilmestyi viime vuonna ja sen kustantajana oli jyväskyläläinen Minerva Kustannus Oy. Tänään olin kuten niin monena aamuna aiemminkin äärimmäisen hidas liikkeissäni, mutta ehdin onnikkaan hyvin ja työpaikalla oli kahvihuoneessa itselleni aamukahvit. Ennen nykyistä työtäni en ole heti aamuun tahtonut kahveja, mutta nyt työpaikalle saavuttuani siitä on tullut perinne (Olenhan työssäoppimisjaksolla ollut jo peräti neljä päivää).

Töiden jälkeen menin käymään kaupassa sekä kirpputorilla. Kirpputorilta en tällä kertaa löytynyt kuin puolella eurolla krääsäostoksia. Avopuolisoni oli siellä jo ennen minua, hän löysi sieltä Elina Karjalaisen kirjoittaman Uppo-Nalle: Nukku-ukko. Nuoruuden yksi suosikkibändi: Kolera – on tehnyt myös Nukku-ukko nimisen laulun. Omat ostoni olivat sinikeltaisista lipuista koostuvat coctail-tikut. Niitä oli sellaiseen pieneen pussiin tehty enemmänkin. Halvalla koin ne saavani ja niinpä voin pitää ruotsalaisuuden päivänä, vaikka Ruotsiaiheiset illanistujaiset lihapullilla höystettynä. Eiköhän videokasettien joukosta löytyisi vielä viime keväinen olympiakiekon finaali, jossa Suomi sai jälleen kerran turpaan entiseltä siirtomaaisännältään ja se voitaisiin sitten katsoa.

Kotiin päästyämme aloimme saman tien ettoneille. Ettoneilla meni puolisentoista tuntia kaiken kaikkiaan. Sen jälkeen aloin katsomaan televisiosta mielenkiintoista dokumenttiohjelmaa. Siinä käsitellään historian käännekohtia toisenlaisella totuudella kuin todellisuus ja seurataan, kuinka elämämme olisi sen jälkeen mennyt. Tänään oli puhetta siitä, että millainen maamme olisi, jos Mäntsälän kapina olisi johtanut kansanedustajan murhaan IKL:n poikien marssimiseen Helsinkiin. Ohjelma on hyvin käsikirjoitettu, enkä todellakaan olisi tuollaista historiaa halunnut ainakaan.

Ohjelman jälkeen söimme perunamuusia ja uunilenkkiä. Avopuolisoni teki myös itselleen neljä luumutorttua ja minä neljä erimuotoista makkarapasteijaa. Yksi oli rulla, kaksi pasteijan näköistä ja yksi vähän kuin pulla. Jatkoimme television orjana vielä ajankohtaisen kakkosen muodossa. Siinä oli mielenkiintoisin juttu omasta mielestäni ehkä Mordechai Vanunusta. Mies on noin parikymmentä vuotta sitten kuvannut ja paljastanut Israelin ydinaseohjelman ja joutunut siitä maanpetoksen myötä vankilatuomion kärsimään, mutta vankeusrangaistuksen päätyttyä myös saanut valtiolta "kotiarestin", että hän ei saa poistua maasta. Vapaa valtio tämä Israel kaikin puolin, eivätpä ole miettineet EU:n jäsenyyttä samalla lailla kuin Turkki. Molemmat ovat sijainniltaan aika merkityksellisiä maailmalla ja silti erilaisia, mutta kumpikin maa polkee ihmisoikeuksia aika rajulla kädellä.

Päivän uutisia

Kirkkoon kuulumaton olen, mutta ammattiliiton jäsen olen myös ja siksi haluan kommentoida ensimmäisenä arkkipiispa Jukka Paarman epäilyjä yleisistä veronalennuksista. Hän ei näe niiden tukevan heikommassa asemassa olevia ihmisiä ja ehdottaa alkoholiveron nostamista myös. Olen samaa mieltä. Paarma on ilahduttavasti mielestäni ottanut kantaa heikoimmassa asemassaolevien ihmisten puolesta, mutta millaisia tekojahan mies itse on omassa elämässään asiaan eteen tehnyt tämän lisäksi. Sitä en voi tietää.

Lipposen Paavo, tuo monen suomalaisen miehen jörrikkämäinen esikuva on tänään puuttunut kansamme tekemisiin raskaalla kädellä. Hän ehdottaa, että Suomessa voitaisiin kieltää tupakanmyynti. Hänen arvionsa mukaan tähän voitaisiin siirtyä jo vuonna 2040. 65-vuotias Lipponen on tuolloin itse vuotta vaille satavuotias. Ehdotus vetää vertoja monen poliittisen nuorisojärjestön raittiutta edistäviin ehdotuksiin. Tämä räväkkä ja radikaali miete kannattaa pitää mielessä. Omasta puolestani voin sanoa, että en ole maistanut tupakkaa ja pidän ehdotusta kauniina haaveena. Toki se voitaisiin mielestäni laittaa täytäntöön aiemminkin. Ilmeisesti tämän konkaripoliitikon mielipide tuli sen verran puskan takaa, että minkään muun puolueen johtajat eivät ole vielä uskaltaneet ottaa asiaan kantaa sen enempää puolesta kuin vastaankaan. Edes SDP:n omista riveistä ei ole kuulunut tänään asiasta mitään.

VR nostaa junalippujen hintoja tammikuussa puolitoista prosenttia. Päätös on surullinen. Meidän joukkoliikenneasioista vastaava ministerimme eli Susanna Huovinen (SDP) ei ole tehnyt mitään merkittäviä asioita tämän hallituskauden aikana sen eteen, että Suomessa joukkoliikenne olisi kannatettavampi vaihtoehto muihin kulkuvaihtoehtoihin nähden.

Vantaa on päättänyt lahjoittaa maita Helsingille, että Helsingillä olisi suora yhteys Sipooseen. Helsinki on himoinnut suurena isäntänä maatilkkuja Sipoosta. Nyt pääkaupungilla on siihen paremmat mahdollisuudet onnistua, mutta siltikään suurelle ja mahtavalle Helsingille ei niitä tule antaa mielestäni. Helsinki voisi sitä vastoin luopua itse maista ja antaa niistä osan Sipoolle. Menemme avopuolisoni kanssa tulevana viikonloppuna Helsinkiin, ellei sitä ole siihen mennessä saatu kokonaisuudessaan liitettyä Sipooseen. Avopuolisoni ei tiedä, mihin aiheeseen olen päättänyt tänään blogini, mutta hän sanoo olevansa asiasta eri mieltä. Saa nähdä, tuleeko hän tänne kommentoimaan ja antamaan selityksen siihen, että hänet on mahdollisesti ymmärretty väärin tai hänen puheitaan on väärin ymmärretty.

Aamulla heräsin aika lyhyiden yöunien jälkeen noin varttia yli kuuden. Aamiaisen syötyäni lähdin aika myöhään bussipysäkille, mutta ehdin kuitenkin varsin mainiosti. Hankalinta aikaisin heräämisessä on se, että teen kaiken paljon hitaammin kuin päästyäni kunnolla hereille. Töissä join kahvit ja kävin työhön ahkerasti. Myöhemmin iltapäivällä koulumme edustaja kävi paikalla ja pidimme palaverin koulun odotuksista harjoittelujaksoa kohtaan. Esimieheni sekä koulun edustaja ottivat asian varsin rauhallisesti. Itse taisin olla aika hermostunut siinä palaverissa.

Työpäivä päättyi kuitenkin varsin kivasti, kun sain enemmän tehdä sellaisiakin hommia, joita koulukin odottaa. Töistä palattuani ehdin hyvin onnikkaan ja ehdin kaupungilla myös vaihtaa, joten olin hyvissä ajoin kotona. Kotona järjestelin ensin koulupapereita ja sen jälkeen otin noin tunnin ettonet. Ettoneiden jälkeen katsoin hetken urheilukanavalta koripalloa ja sitten tiskasin jonkin verran astioita.

Päivän uutisia

Suomen viimeinen asekätkentäjuttuun liittynyt sotaveteraani on kuollut. Mies kuoli Yhdysvaltojen Colorado Springsissä. Asekätkentäjutun paljastuessa hän muutti Yhdysvaltoihin ja osallistui maan joukoissa aikanaan Vietnamin sotaan eli hänellä oli ainakin valkoinen vakaumus sotilaana. Itse monesti kyselen nuorilta varusmiehiltä juuri vakaumusta valitessaan armeijavaihtoehdon. Jos siviilipalvelusmiehiltä odotetaan vakaumusta, miksi sitä ei odoteta myös armeijan kävijöiltä.

Rantsilalaisella maatilalla on paljastunut mittava eläinsuojelurikos. Sikäläisen pariskunnan epäillään laiminlyöneen sadan naudan hoitamisen. Eläinlääkäri oli vierailukäynnillä havainnut navetassa kaksikymmentäseitsemän kuollutta nautaa. Loputkin eläimistä olivat nälissään. Motiivin haluaisin kovasti tällaiseen tietää.

Harmaa talous on lisääntynyt pienillä rakennustyömailla. Tämän hallituksen aikana se ei ihmetytä. Tämä hallitus on tehnyt kaikkensa sen eteen, että veroja koitetaan joka raosta keventää ja antaa ymmärtää, että verojen maksaminen ei ole enää tärkeää. Tällainen on omiaan kannustamaan harmaaseen talouteen. Valtiovarainministeri ja demari Heinäluoman Eero on yliarvostettu minusta ay-väen etujen ajajana.

Iran on luvannut Palestiinan tukemiseen ensi vuonna 190 miljoonaa euroa. Puolet menee maan hallituksen tukemiseen. Tämä on merkittävä apu mielestäni kehitysyhteistyön nimissä. Saa nähdä, kuinka muun muassa Israel tulee tekemään kaikkensa, että tuhoaa mahdollisia jälleenrakennushankkeita voimakeinoin. Israelin ja Iranin välit ovat myös tulehtuneet. Iranissa on alkanut erikoinen konferenssi siitä, jossa kyseenalaistetaan juutalaisiin kohdistuneet hirmuteot ja joukkomurhat.

Pinochetista vielä tuoreita uutisia ovat ne, että hän ei tule saamaan kotimaassaan valtiollisia hautajaisia, mutta sotilaalliset kylläkin. Miehen kuolema on maassa herättänyt ristiriitaisia tuntoja. Osa on surrut ja osa on juhlinut. Poliisi oli estänyt muun muassa riemun osoittaneita kansanosia vesitykein.

Nämä olivat pohjoisesta etelään päin katsottuna Aaro Hellaakoski: "Runot". Teos sisältää oululaissyntyisen miehen runoja kahdestatoista eri kirjasta. Teokset ovat ilmestyneet vuosien 1916 ja 1953 -välisenä aikana. Toiset ovat Haavikon Paavon koottuja teoksia. Ensimmäinen on "Kirjainmerkit muistat". Nämä runot ovat vuosien 1949-1966 -väliseltä ajalta, johon on myös sisällytetty runoja kahdestatoista eri teoksesta. Toinen Haavikon koottu teos on "Tyrannin ylistys". Nämä runot ovat vuosien 1970-1981 -väliseltä ajalta. Se sisältää runoja seitsemästä eri teoksesta.

Muuten vietimme aikaa siellä reilut viisi tuntia. Siihen onneksi mahtui myös syömässä sekä ruokakaupassa käyntikin. Lisäksi kävin niin sanotussa omassa paheen pesässäkin eli Arnoldsin donitsikahvilasta hakemassa itselleni ja avopuolisolleni donitseja. Kyseisen firman sivut ovat persoonalliset, joten laitanpa sinnekin linkin näiltä sivuilta. Donitsit syötiin tuossa ihan äsken ja maistuivat ne ihan hyviltä, vaikka pizzasta maha vielä täysi olikin. Pizzan syöntiä lopetellessamme näimme myös entisen kotikuntamme K-kauppiaan, jonka kanssa ehdimme vaihtaa vain muutaman hassun sanan kuulumisien muodossa. Siellä on ihan hiljattain tullut sukupolven vaihdos. Erikoista, että kaupassa vaihtui myös nimi sen myötä.

Sitten asia, mihin liittyy tämän päivän otsikko. Se ei ole elämäni vuosien määrä, koska olen jo vanhempi. Se on näet tämän blogin ikä. Ei tämä blogikaan ole vielä kolmeakymmentä vuotta vaan kolmekymmentä päivää. Olen ihmeen kärsivällisesti tehnyt tätä ja välillä on tullut käsiteltyä laajemminkin omaa elämääni. Samaan aikaan kuin olen nyt tätä kirjoittanut, olen käynyt välillä katsomassa televisiosta uintikilpailuja. Tänään näet Sievisen Jani ui viimeisen kisansa kansainvälisellä tasolla ja oli viides. Hurja oli miehen ura kaiken kaikkiaan kuitenkin. Toivottavasti miehellä menee hyvin myös niin lähi- kuin kaukaisemmassa tulevaisuudessakin.

Päivän politiikan puolella Darfur-asiaa

Amnesty järjestää eri puolilla Suomea tänään kynttilämielenilmauksia. Tänään on YK:n ihmisoikeuspäivä ja Amnesty haluaa muistuttaa ihmisiä siitä, että Darfurissa on kuollut kolmen ja puolen vuoden aikana jopa kaksisataatuhatta ihmistä. Syitä ovat olleet muun muassa väkivaltaisuudet, taudit sekä nälänhätä. Tänään Darfurin alueella on kuollut kolmekymmentä siviiliä aseistettujen miesten hyökätessä. Väkivaltaisin keinoin en kehota sinne päin rientämään, sillä väkivalta tunnetusti lisää väkivaltaa. Muita keinoja alueen rauhoittamiseksi täytyy löytää. Enpä tiennyt kynttilämielenilmauksesta kuin vasta äsken, joten omalta osaltani se ikävä kyllä jäi väliin.

Töihin ehdin joka tapauksessa hyvissä ajoin ja töitä riittikin koko päiväksi, mutta jostain takaraivosta löytyi muistikuva, joka ohjasi minut myös ruokatauolle. Uusia työkavereita näkee uusia ja heidän kanssaan ehtii muutaman sanan vaihtaa. Minusta tuntuu, että minut on otettu työyhteisöön mukavasti vastaan ja töitäkin olen ensimmäisinä kahtena päivänä paljon tehnyt. Kaikesta huolimatta osasin myös ajoittaa töistä lähtemisen oikeaan aikaan, oikeassa paikassa.

Kotiin pääsin myös siihen aikaan kuin olin avopuolisolleni luvannut ja hän oli omasta kiireisestä aikataulustaan huolimatta selvästi iloinen, että tulin kotiin. Se antaa minulle mukavan olon elämääni. Ei elämän tarvitse olla joka päivä erikoisella tavalla loisteliasta. Minä nautin mielestäni joskus hyvin pienistäkin asioista. Avopuolisoni lähti nimittäin aika pian meidän veronmaksajien illastamalle lounaalle. Mielestäni se on kovasta luottamustehtävästä kiitos enkä näe sitä pahana. Toki itsekin olisin mielelläni ollut syömässä hänen kanssaan. Huomenna hänellä on erilainen päivällinen toisesta luottamustehtävästä, siihenkään minä en pääse valitettavasti osallistumaan. Ehkä näistä kahdesta olisin valinnut mieluummin tämän päiväisen, mitä tietoja asiasta minulla on.

Jälleen otin ettonet. Tänään riitti tunti ja sen jälkeen aloin katsomaan televisiosta kahta ohjelmaa. Aika ajoin katselin Kouvolan jäähallista maalirikasta ottelua, jossa pelasivat KooKoo ja sarjanousija Heinolan Kiekko. Välimatkaa näillä kahdella paikkakunnalla on 71 kilometriä, joten kyseessä on paikallisottelu. Se näkyikin ottelussa, molemmat joukkueet hermoilivat ja puolustajat eivät tienneet, kummassa päässä oma maali on. Lopputulos oli näet 9-6 kotijoukkueelle, kahden erän jälkeen tilanne oli vielä HeKille 4-5.

Toinen ohjelma, jonka välissä ehdin seurata oli joku amerikkalainen hömppäjuttu "Vaimot vaihtoon". Siinä punkkariperheen vaimo lähti erittäin konservatiiviseen baseball-hulluun perheeseen ja toisin päin. Molemmat perheet kuitenkin oppivat paljon ja saivat avarakatseisuutta omaan maailmankuvaansa. Ei tekisi pahaa kenellekään. Jokainen ihminen lienee aika lailla oman elämänkatsomuksensa vankikin jossain määrin ainakin.

Päivän uutisia ja niitä riittää

Itse asiassa ensimmäinen uutinen koskee eilisen tapahtumaa. Joensuussa poliisi oli joutunut käyttämään asetta. Luodista saanut keski-ikäinen mies on sairaalassa edelleen. Haluaisin tietää tarkalleen, milloin poliisilla on loppujen lopuksi lupa turvautua aseenkäyttöön virkatehtävissään.

Stakes tiedottaa, että alkoholisairauksien hoitoajat sairaaloissa ja terveyskeskuksilla on pidentynyt. Viime vuoden aika on vuoteen 2003 nähden jopa neljätoista prosenttia. Tuntuu aika isolta määrältä, mutta juominenkin on lisääntynyt aika lailla eli kuluja näyttää tulevan viinaveron laskusta lisää.

Helsingin yliopistolla joukko opiskelijoita on aloittanut luentolakon. Ryhmä vaatii opintorahan korottamista puoleen tuhanteen euroon ja lukukausimaksuista luopumista. Mielestäni vaatimus on aiheellinen. Täyden tuen saa nämä opiskelijat kyllä minulta.

Eduskunta on hyväksynyt tulevan vuoden budjetin. Lisäksi se on hyväksynyt EU:n taistelujoukot älyttömällä äänestystuloksella. Äänet oli jakautuneet 152 kyllä ja 24 ei. Mielestäni tämä päätös pitäisi saada peruttua tulevalla eduskuntakaudella. EU:lla ei ole mitään sellaista ylimääräistä roolia, joka antaisi sille oikeutuksen hyökätä mielestäni toiseen maahan ja siihen ei siten tarvitse Suomeakaan sotkea. Tällaisistakin asioista ja tulevaisuuden visioista EU:n vastustajat aikanaan esitti kritiikkiä, mutta eipä niitä tiedotusvälineissä tahdottu esille tuoda. Presidentti Tarja Halonen varoitti jo aiemmin sinkkiarkuista.

Uudenkaupungin autotehdas vähentää väkeä. Kapitalistille siellä on kaksisataakuusikymmentä henkilöä turhaan töissä. Näistä tehdään tarpeettomia. Eilinen työllisyysbarometrin tulos sai nyt jo toisenlaisia viitteitä. Tämän johdosta talon tuotantokin pienenee. Yksityisautoilua ei mielestäni pidä suuremmin kannustaa, mutta joka tapauksessa. Uudessakaupungissa on 16 000 ihmistä ja kaupunki mainostaa nettisivuillaan "Meil o meri iha rannas.". Työttömyysluvuissa tuo reilu neljännestuhat jo näkyy. Toinen päivän kotimainen irtisanoja on Mikael Liliuksen rikastuttanut Fortum. Luku on kaksikymmentä. Irtisanomiset toteutetaan ensi keväänä. Kun googlettaa miehen nimen, löytyy yhtä ja toista kehua miehestä. Omia kehujani hän ei saa. Löytyypä Fortumin sivuilta hänen englanninkielinen CV:kin.

Irakissa on tehty ilmaiskuja miehittäjämaan toimesta. Tämä ei-sotatoimi on tappanut kolmekymmentäkaksi ihmistä, joista kuusi on lapsia. Maan vastarintaa rahoittaa Yhdysvaltalaistietojen mukaan muun muassa Saudi-Arabian kansalaiset. Mielenkiintoinen uutinen, koska kyseinen maa on miehittäjän pitkäaikainen iso liittolainen. Joukkojen vetäytymisestä on ristiriitaisia ajatuksia. Miehittäjäjoukkojen komentajan mukaan miehittäjä on voittamassa sotilaallisen taistelun, ja mikäli miehitetty valtio suostuu myötämieliseen kehitykseen. Joukkojen vetäytyminen päämiehittäjän osalta voisi alkaa olympiavuoden 2008 alusta.

Yhdysvaltojen pitämä vankileiri Guantanamossa on jälleen muuttanut muotoaan. Punaisen ristin arvioiden mukaan leirillä on vajaat viisisataa ihmistä ja vankejen puhumista toisilleen yritetään vaikeuttaa yksityisselleillä. Eläköön länsimaisen sivistyksen edistäminen myös vankilaoloissa.

Muuten tein esivalmisteluja av