Missä kulkee raja, jolloin ihmistä voidaan sanoa laiskaksi? Onko se silloin, kun opiskelee ja haluaa joukkovoiman puuttuessa korjata yhteiskunnallisia epäkohtia aktiivisuudella? Jos näin on ja silloin halutaan estää ihmisten osallisuus demokratiaan, niin mielestäni demokratia on silloin aika huono järjestelmä. Tai onko ihminen laiska, jos taistelee työttömänä oikeuksistaan saada elämälleen kunnollista perusturvaa eli jos virkamies tekee päätöksen, joka ei ole asiallinen. Mielestäni tämä ei ole laiskuutta.

          
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisemman Euroopan puolesta 9.9.2006 Helsingissä

Itse puhun paljon kansalaispalkan puolesta vähempiosaisille enkä jaksa uskoa siihen, että ihminen tottuu siihen, jos hänelle sitä työttömänä maksetaan. On hullunkurista väittää toista. Mielestäni pienituloisen kansalaistoimintaa ei tule syyllistää. Sen tavoitteet ovat varmasti yhteiskunnan kehittämiseen pyrkiviä ja monelta osin jopa oikeudenmukaisemman yhteiskunnan saamiseksi. Joillekin tämä on tietenkin ristiriidassa omien arvojen kanssa. Toiset myyvät omia periaatteita eri hintalapuilla kuin toiset.

     
Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisemman Euroopan puolesta osa 2 -
myös rauhantyö on tasa-arvon työtä.

En häpeä sanoa sitä, että olen elämäni aikana joutunut täyttämään usein työttömyysturva- tai toimeentulotukihakemuksen. Demokratia tarvitsee valvojansa ja mielellään tavallisen kansan parista eikä elitistisen elinkeinoelämän puolelta. Muistakaa ihmisillä on oikeus kokoontua.

Autoton päivä, Oulun yliopisto 22.9.2006                     

 
Huumeisiin kuolleiden nuoten muistolle, 
Oulun Otto Karhin puistossa 24.10.2006

  
Suvaitsevaisuuden puolesta 6.11.2006, Oulu 

Hyvinvointivaltion puolesta 4.12.2006, Oulu

Kuten voitte huomata, mielenosoituksissa ei aina vastusteta jotain asiaa. Kuvat ovat minun ottamiani viime vuoden loppupuolelta mukana olemistani mielenilmauksista. Maailma ei ole vielä valmis!

Laki kokoontumisvapaudesta

Alla runoni, joka kuvaa niiden ihmisten arkea, jotka ovat toimeentulotuki-luukulla ja elävät elämäänsä pienimmillä mahdollisilla tuloilla.

Rajalla

Alkuperäinen vuokrasopimus
verolippu edelliseltä vuodelta
päätös opintotuesta
opiskelutodistus
todistus jäljellä olevista opinnoista

kahden viimeisen kuun tiliotteet
tosite työnhakijaksi ilmoittautumisesta
kahden edellisen kuun palkkalaskelmat
päätökset sosiaaliturvaetuuksista ja viimeinen maksuilmoitustosite
kuitti viimeksi maksetusta vuokrasta

apteekkikuitti resepteineen
julkisen terveydenhuollon tositteet
vakuutuskirja
vesimaksu
saunamaksu
sähkölasku

Aamulla ennen bussipysäkille juoksemista katselin aamu-tv:tä sekä Huomenta Suomea. Jälkimmäisessä näin pienen pätkän, jossa eilen tässä blogissani mainitsemani Paavo Arhinmäen. Hän ei esitellyt uutta kirjaansa eikä puhunut politiikkaa, mutta hänen kokemus jalkapallomaailmasta oli tällä hetkellä toimittajan kynsissä. Paavo kommentoi eilistä Suomi-Armenia jalkapallo-ottelua, jonka Suomi voitto oululaislähtöisen Mika Nurmelan maalilla 1-0. Suomi johtaa nyt omaa EM-karsintalohkoa yhdellätoista pisteellä. Pisteen päässä on ottelun vähemmän pelannut Serbia.

Koulupäivä itsesään meni sitten varsin nopeasti, jonka jälkeen tulin kotiin lepäämään hetkeksi ja sen jälkeen lähdin kaupungille, jossa oli Nuoriso- ja kulttuurikeskuksella muun muassa "Pelien dinosauruspuisto". Siellä pystyi pelaamaan vanhoilla pelikoneilla. Olin paikalla kaverini Jarmo Korhosen kanssa, josta jo aiemmin olen täällä maininnut. Hän oli pelikaverina, kun pelasimme jotain kahdentoista vuoden takaista Winter Olympicsiä pelikonsolilla. Jarmo oli parempi mäkihypyssä kuin minä. Jäin hänelle vajaa seitsemän metriä.

Tämän jälkeen lähdimme kaupungin nuorisoasiainkeskuksen "Toleranssia ja tolokkua toimintaa" -hankkeen järjestämään suvaitsevaisuuskulkueeseen. Tapahtumassa oli mielestäni aivan liian vähän osallistujia, eihän yhteiskunta sentään noin paljon ole koventunut vuosien saatossa? Tämän jälkeen kirkkotorin koulutuskeskuksella eri järjestöillä oli mahdollisuus esitellä itseään. Jarmo voittikin arvonnassa t-paidan, sillä välillä kun olimme menneet hetkeksi pelaamaan taas Nuoriso- ja kulttuurikeskukselle. Pelasimme muun muassa Commodore 64 autopelien klassikkoa Pitstop II:sta sekä moottoripyöräpelien klassikkoa Kik Start II:sta.

Pitstop II                                                             
                         
                         Kik Start II

Palasimme vielä lähellä olleeseen suvaitsevaisuustapahtumaan oman lapsuudenaikoja nostalgisoivan peli-illan tiimellyksessä sen verran, että haimme Jarmon voittaman t-paidan. Hänellä kävi arvonnassa ja mäkihypyssä tuuri tänään, mutta Pitstop II ja Kik Start II oli sitä vastoin minulle tänään vahvempia. Hain samalla reissulla avopuolisoni kyseisestä tapahtumasta. Hänen kanssa kävimme saunassa, jonka jälkeen katsoimme Big Brotherin. En tiedä, olemmeko siihen koukussa mutta päivittäinen yhteinen rutiini se joka tapauksessa on. Hän jäi sen jälkeen katsomaan pitämäänsä Hädän hetkellä sarjaa ja minä kirjoittamaan tätä blogia. Tiukaksi meni aikataulu, mutta tämän vuorokauden puolelle ehdin tämän nipin napin kirjoittamaan.

Poltiikan puolelta

Jaakonsaaren Liisa on huolissaan siitä, että Nato-optiota ei huomattu käyttää. On kummaa, että hänellä on hinkua Natoon. Ei hän ole kuitenkaan ilmoittautunut vapaaehtoiseksi osallistumaan Nato-operaatioihin esimerkkinä Suomen kansalle. Ilmeisesti hän on siten epävarma siitä, onko se sittenkään oikea paikka Suomelle? Haluaisin kuulla, mihin kaikkiin Nato-operaatioihin Liisa itse olisi valmis menemään tuosta vaan vapaaehtoisena mukaan? Surullista, että omassa kotikaupungissani asuva kansanedustaja ajattelee asioista noin, mutta sananvapaus on hänelläkin. Tässäpä tämä blogi tällä kertaa. Kiitos sinulle, joka jaksat lukea. Toivottavasti joskus kommentoit jotain tähän.