Rovaniemen markkinoilta löysi jotkut muinon Lapin kultaa, sitä oli kuulemma kuin etelässä multaa. Itse löysin tänään Rovaniemen Kontista kolme runokirjaa.

Hiironniemi Irja: Lujinta maailmassa (1974)
Lukkarinen Tauno: Jätkän jäähyväiset

sekä antologia: Kadut päättyvät jokeen

Antologiasta on tuotoksesta on vastannut rovaniemeläinen Ryhmä Rytinä.

Runokirjakokoelmani määrä lähentelee tuhatta, vieläkään se ei mennyt ihan rikki. Kuitenkin tänään tarttui 'liian paljon' runoutta etsimään hyllytilaa uudesta kodistaan. Jokaisen täällä päin asuvan kannattaa vähän etäämpääkin mielestäni tulla katsomaan, löytyisikö itselle sopivaa luettavaa. Oma lähtökohta oli tänään, että etsin muunkin maalaisten runokirjoja kuin suomalaisten - toki muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Jaaritteluni päätteeksi kerrottakoon tämän iltapäivän löydöt. Lisäksi löysin Victor Jaran elämänkerran.

Ulkomailta

Ady Endre (Unkari, 1877-1919): Eliaan vaunuissa (1977)

Ashbery John (USA) - Vuokaavio (1991)

Aspenström Werner (Ruotsi, 1918-1997):
Hamletin olisi pitänyt kuolla ensimmäisessä näytöksessä (1985)

Brendojev Vladimir (Neuvosto-Karjala, 1931-1990): Aunus-rantaseni (1986)

Corso Gregory (USA, 1930-2001) - Sanansaattaja (1981)

Fröding Gustaf (Ruotsi, 1860-1911): Runoilija Wennerbom ja muita runoja (1986)

Paz Octavio (Meksiko) - Aurinkokivi (1991, alkujaan osana teosta Kello 0 (1969)

Rugojev Jaakko (Neuvosto-Karjala, 1918–1993) - Karjalainen tarina (1975)

Kotimaasta

Kirstinä Väinö: Talo maalla (1969)
Kirstinä Väinö: Hiljaisuudesta (1984)
Krohn Leena: Suomalainen Mignon (1977)
Rekola Mirkka: Kuka lukee kanssasi (1990)
Ågren Gösta: Turuilla (1990)
Ågren Gösta: Tähän (1992)

Antologiat

Tulin onneni yrttitarhaan (1988)
toim. Salme Saure ja Kaari Utrio

Lännen kieli (1992)
toim. Markku Into (Yhdysvaltalaista runoutta)

Lisäksi sain parisen viikkoa sitten yhden uuden runokirjan, jota en ole muistanut kertoa. Minerva Kustannus Oy.:n kustantaman esikoisrunoilija Heli Slungan : Jumala ei soita tänne enää (2008)

Juuri päivitetty runoteosluetteloni löytyy täältä.

Tuhat taas lähenee, vielä kaksikymmentä eli tiu.

Tänään löytyivät kirpputorilta seuraavat runokirjat:

Luoto Marja-Liisa: Silmä tungoksessa (1968)
Manninen Mauno: Kaks silmää vain (1965)
Nieminen Kai: Tie jota oli kuljettava (1979)
Pellinen Jyrki: Kesän maa (1973)
Salakka Hannu: Muuttolintumaisemaa (1974)

Juuri päivittämäni luettelo löytyy täältä.

Tuhat on pian runokirjahyllyissä olevien runokirjojen lukumäärä. Tänään taas löytyi pitkästä aikaa sinnekin hyllyyn sisältöä. Kahdeksan erilaista kirjaa sinne löytyi, joista yksi oli antologia. Antologia sisältää virolaista runoutta. Nämä alla olevat runokirjat löytyi Punaisen ristin ylläpitämästä Kontti-kierrätystavaratalosta.

Holappa Pentti: Savun hajua (1987)
Jaatinen Maria: Kyynel ja kiitos (1985)
Kantola Anna-Liisa: Hämärästä tehty huntu (1976)
Laarman Märt: Kylmad rubaiid (1996)
Peesiö K.: Salusiinin takana (1986)
Riihijärvi Leila: Tuulen mukana..... (1994)
Tiiro Liisa: Varjojen leikki (1976)

Antologia
Salatanssia tilantyhjää (1990)

Päivitetty runoteoshyllyni sisältyy täältä.

Eilen aamulla piipahdin tosiaan Hakaniemessä Helsingissä Interfennica -nimisessä divarissa, josta löytyi alla olevat runokirjat.

Hirvenoja Henry: Gare du Midi - Keskipäivä asema (2005)
Koistinen Vuokko: Tässä maisemassa (1973)
Kuisma Arja: Kivinen rintaneula (1986)
Kuisma Arja: Taukopaikkojen pullea kuu (1990)
Lehtonen Henry: Kosaani (2003)
Lyy Toivo: Lasia (1935)
Sinkkonen Lassi: Meitä kohti (1974)
Töyrylä Timo: Laula, mustalaispoika (1947)

ja antologia:
Maailma on teonsana - suomalaisia runoja (2004)

Runoteoshyllyni sisältö päivitettynä löytyy täältä.

Ranuan kirjastosta löytyivät eilen seuraavat kirjat poistomyynnistä:

Färding Leif: Seitsemän vuoden runot (1979)
Harjumaa Ritva-Liisa: Syrjähyppyjä (1988)
Ingman: Ei kukaan ole rikas yksinään (1976)
Saaritsa Pentti: Virtaava seinä (1984)

Pihlaja: Kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa (1983, antologia)

Päivitetty runokirjaluettelo on täällä.

Viikolla tuli piipahdettua runokirjajahdissa taas kirpputorilla ja yhdessä divarissa.
Enpä ole niistä muistanut kertoa, joten ne tulevat tässä:

Kari Aronpuro: Galleria (1979)
* Aina yhtä vakuuttavaa runoutta, nytkin odotuksia antava

Heidi Liehu: Meillä on silmät (1990)
* Sievän oranssi kansipohja, jossa on jotain erikoista

Eila Ruponen: Soivat jäljet (1995)
* todella kaunis kansi

Antologia: Rönttösiä ja rautaa (1988)

Juuri äsken päivitetty runokirjaluetteloni löytyy tästä.

Avopuolisoni oli käynyt tänään Kirpputorilla ja löytäen sieltä minulle kolme runokirjaa

Anhava Helena: Murheellisen kuulen on puhuttava hiljaa (1975)
Into Markku: Elvis eli elämänsä yksin (1991)
Rekola Mirkka: Anna päivän olla kaikki (1968)

Tämän jälkeen runoteoshyllyssäni on 950 runokirjaa.

Arvola Oiva: Seittemän siulan saagat (1986)
Jylhä Yrjö: Runoja (1943)
Kontio Tomi: Vaaksan päässä taivaasta (2004)
Koskenniemi V.A.: Nuori Anssi (1919)
Paani Miia: Nimeämätöntä varten (1996)
Tiihonen Ilpo: Largo (2004)

ja kaksi antologiaa
Pafoksen mosaiikit - Kyrpoksen nykyrunouden antologia (2005)
Valolieriön alla - viisi unkarilaista runoilijaa (2000)

Tänään päivitetyn runokirjaluetteloni löydät täältä.

Itse kirjoitin muutaman runon (luonnoksen) ainakin viikonvaihteessa, tällainen tuli kirjoitettua perjantaina Helsingissä Kamppikeskuksessa:

Köyhä

Köyhä voi olla röyhkeä
köyhä voi oksentaa pukusi päälle
köyhä voi pyytää euron tai kaksi
 tai kaksikymmentä centtiä
  tai olla pyytämättä mitään.

Köyhä voi kävellä ohitsesi
 ilman että katsoo sinua.

Tänään sain ystävältäni neljätoista runokirjaa kattavan lahjoituksen sekä lisäksi löysin Siniseltä pysäkiltä yhden runokirjan.

Alla päivän saldo:

Aho Valde: Lepohetki tunturissa (1996)
Aho Valde: Lahorastas (1996)
Borges Jorge Luis: Peilin edessä ja takana (1998)
Ek Aino: Naura lapsi ilmi ilosi (2004)
Halvari Johanna: Runo joka kuukaudelle (2001)
Isotalo Kaarlo: Lähtöjä (1978)
Laukka Tauno: Maan korvessa (2001)
Marjomaa Aimo: Vuorilta tuulee (2001)
Marttinen Tittamari: Tuhkamorsian (1993)
Nagy László: Uhri kuumalle tuulelle (1978)
Seilonen Kalevi: Valittuja runoja (1991)
Simojoki Anssi: Yölintu (1988)
Tiisala Matti: Uneksin kuun (1986)
Virolainen Irma: Uskon, toivon, rakastan (1999)

Antologia: Helminauha niittivyö (2000)

Tuoreen runokirjaluetteloni löydät täältä.

Kotiin palattuani lähdin heti kahvit juotuani avopuolisoni sekä siskon ja hänen miehensä kanssa kierrätystavaratalo Konttiin. Sieltä löytyikin muun muassa alla mainitut viisi runokirjaa. Avopuolisonikin löysi sieltä muiden ostostensa mukana mielenkiintoisen kasvivärjäysohjeopuksen. Suosittelen lämpimästi kyseistä puotia, jos haluatte lahjoittaa sinne jotain tai hakea jotain mielekästä elämään. Sieltä löytyy yhtä ja toista. Enkä sano tätä pelkästään sen takia, että olen joskus ollut Kontissa töissä.

Hänninen Anne: Yön tina sulaa aamuun (1978)
Hänninen Anne: Ikuisuudenavara (1986)
Kilpi Eeva: Runoja (1978)
Nieminen Markku: Sanani (1999)
Tiihonen Ilpo: Boxtrot (1998)

Päivän helmenä pidän erityisesti tuota Kilven Eevan kokoelmateosta 70-luvulta. Tänään jo päivittämäni runokirjaluettelon löydät kätevästi tästä.

Kivimaa Arvi: Pimeän silmä (1951)
Latvala Laura: Aamusignaali (1953)
Mäkinen Aune: Kannan paikkaa itseässäni (1973)
Rekola Mirkka: Tuulen viime vuosi (1974)
Saastamoinen Tyyne: Perhosen siivissä keltainen tuuli (1975)
Stenberg Eira: Parrakas madonna (1983)
Ågren Gösta: Tääl (1989)

Tänään päivitetty runokirjaluetteloni löytyy täältä.

Päivän ajatelma: Yksi on kolmen seurueessa toisinaan eri mieltä.
Päivän laulu: Velimies - Tämä on se kaupunki
Päivän runokirjalöytö: Juice Leskinen - Ilonkorjuun aika (2002)
Päivän tv-ohjelma: Monk

Lisätietoa Monkista
Monkin viralliset sivut
Monk Wikipediassa

                   
Yhdysvaltalaisen Hal Sirowitzin kirjan on vuodelta 2000   

Venäläis-Suomalainen antologia on vuodelta 1997

 
Virolaisen Marie Underin kirja on vuodelta 1983

Seuraavaksi esittelyvuorossa on tämän päivän löydöistä Sirkka Tuomikoski. Hänestä ei valitettavasti ole lisätietoa antaa. Kirjan nimi on "Kiiltomatojen kirkkaat lyhdyt". Teoksessa on Pirkko Kokkosen kuvittama ja kannen kuvan kauneutta en voi kyseenalaistaa. Mielestäni se on siis kaunis. Teos on julkaistu Kemissä ja ilmestynyt vuonna 1973.

Kolmannen runokirjan on kirjoittanut suomussalmelaisen pastori Risto Kormilainen. Tietoa ei ole siitä, kuinka monta runokirjaa mies on tehnyt eikä siitä, kuinka monta kirjaa on ilmestynyt ennen tätä teosta. Tämä teos on vuodelta 1986 ja teoksen nimi on havahduttava "Maailman kärsiviin sinä mahdut". Takatekstin mukaan runot ovat yhteiskunnallinen kannanotto pienen ihmisen puolesta. Toinen viimeisessä virkkeessä esiintyvä huomio runoista on, että ne nousevat kristilliseltä pohjalta. Niin tai näin runoja silmäillessä voi todeta, että ne ovat aika rajujakin puheenvuoroja yhteiskunnan hylkäämistä. Teoksen runot ei kuitenkaan mielestäni ole pelkkää hurskastelua. Viime vuoden puolella alkanut itsemurha-aalto, suuret työttömyystilastot ja muuttoliike ovat ongelmia, jotka puhuttavat tänä päivänä Suomussalmella ihmisten mieltä. Toivottaasti Kormilaiselta tulee edelleen yhteiskuntakriittistä runoutta. Tästä ei ole minulla myöskään valitettavasti tietoa. Kaikki kolme teosta löytyivät Second hand store -kirpputorilta.

Lisätietoa:

Kotimaa-lehden artikkeli Suomussalmen itsemurha-aallosta
Bo Carpelan Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -esittelysarjassa

Yllä se nimi, joka löytyy tänään ostamani runokirjan kannesta. Kyseessä on tervolalaislähtöisen, mutta nykyään oululaisen Marjatta Kaasilan toinen teos vuodelta 2000. Kaiken kaikkiaan nainen on tehnyt viisi teosta tähän mennessä. Muuten kyseessä on peräpohjolainen murrerunokirja, joten hän on saattanut vaikuttaa myös siihen, että Heli Laaksonenkin on uskaltautunut kirjoittamaan omalla murteellaan.. Tervolahan sijaitsee Kemin ja Rovaniemen välillä. Kannessa on upea kuva, josta on vastannut oululainen kuvataiteilija Kirsti Muinonen.

Mielenkiintoista tämän päivän runokirjahankinnassa on se, että Kaasilakin esiintyi Huutomerkin 3-vuotisjuhlilla, kuten tällä viikolla aiemmin jonkin verran esittelemäni Otto Grundström, jonka esikoisrunokirjan ostin aiemmin tällä viikolla. Teos löytyi tänään käteeni "Uusi ja vanha, antikvaarinen kirjakauppa" -liikkeen omistajan Terttu Wahlroosin kädestä. Hän tiesi, että olen ennenkin ostanut häneltä runoja, ja monta kertaa olen myös kysynyt juuri naisrunoilijoiden kirjoja.

Lisätietoja Marjatta Kaasilasta on viimeisimmän kustantajan sivulla:

Kustannus Oy Rajalla

Tänään tuli käytyä useammalla kuin yhdellä kirpputorilla, divarissa ja vieläpä kirjakaupassa. Vaikeita miinakenttiä minunlaiselle runokirja- ja lautapelikeräilijälle. Lautapeleistä mainittakoon sellainen erikoismaininta, että löysin itäsaksalaisen lautapelin (nimeä en muista nyt). Siinä oli kuitenkin suomenkieliset säännöt. Stasin myötäkö on tullut aikanaan Suomeen, sitä en tiedä ja silläkö on saatu vakoiltua Itä-Berliiniin päin tärkeää tietoa omaperäisestä maasta silloisen Neuvostoliiton länsinaapurina. Lautapelejä löytyi kaiken kaikkiaan viisi.

Itse runokirjat sitä vastoin löytyivät Suomalaisesta kirjakaupasta ja SPR:n Kontista. Ensimmäinen kirja löytyi käteeni Kontin hyllystä.

Terttu Jurvakainen: Varjo varjolta poissa (1986)
Otto Grundström: Tähtiotsa (2005)

Terttu Jurvakainen on kuuluisa taidemaalari Muhokselta, mutta 'Varjo varjolta poissa' on ollut aikanaan hänen neljäs runokirja. Kaiken kaikkiaan Jurvakainen on kirjoittanut jo kymmenen runokirjaa, joten silläkään saralla tekijä ei ole jäänyt varmasti unholaan täällä päin. Grundströmin Otto on allekirjoittanutta vuoden nuorempi ja teos on hänen esikoisensa. Siinä oli myös ilokseni hänen nimikirjoitus. Aiemmin helsinkiläinen Otto Grundström on tullut tutuksi Tehosekoitin -yhtyeen laulajana ja useiden laulujen sanoittajana kyseiselle bändille. Esiinnyin myös Otto Grundströmin kanssa Huutomerkki ry.:n 3-vuotisjuhlassa Iin Kauppilan taiteilijaresidenssissä 18.11.2006, mutta en ehtinyt tai jutellut miehen kanssa lainkaan.

Lisätietoja Tertusta ja Otosta:

Terttu Jurvakainen ja hänen taidegalleria
Otto Grundström Wikipediassa

• Viktor Krivulin: Runoja (1994)
• Tittamari Marttinen: Saven negatiivi (1991)
• Lauri Otonkoski: Harmaan koiran rondo (1992)
• Annukka Peura: Erotus (1995)
• Sirpa Saranpää: Lasijoutsenen lento (1989)
• 20 Nykyvirolaista runoilijaa (1969)

Työviikko oli ilmeisen raskas, kun eilen päädyin jo yhdeksältä nukkumaan enkä muista edes Simpsoneiden loppua. Suunnitelmissa näet oli katsoa joku elokuva eilen yön aikana.

Muuten päivä meni varsin leppoisasti. Töissä oli kivaa ja yksi tuttu toikin sinne pari antologiaa. Toisessa on runojen lisäksi muutakin. Nämä kaksi kirjaa olivat:

Oulu-opiston antologia 2006-07: Hipaise hetkeä
Iin ja Yli-Iin kansalaisopiston kirjoittajaryhmän antologia : Kolmas kevät (1995)

Töiden jälkeen kävin tekemässä Walkersista olevan kaverin kanssa asioita yhdistyksemme eteen. Tämän jälkeen kävin kirpputorilla, josta löytyi vielä yksi antologiarunokirjakin. Se oli:

Lahden työväenopisto: Sanat oikean aikaan lausutut (1981)

Kirpputorin jälkeen menimme avopuolisoni kanssa uimaan, jossa tuli uitua puolisen kilometriä ja saunassa ehti myöskin nauttimaan. Sanoin itse asiassa uinnin jälkeen avopuolisollein, että toivon mukaan siellä ei ole ketään himo löylynheittäjää. Kovan suomalaisen saunomiskulttuurin mukaisesti sieltä ensimmäisenä lähti itse löylynheittäjä, joka satuin itse olemaan eli hiilostus osui omaan nilkkaan.

Väsymyksestä johtuen eilisen tarinointi jäi siten lauantaiaamuun.

Työpäivä oli työn täyteinen. Kotiin tultua olikin aikaa annettava levolle eilisen tuhdin liikunta-annoksen jälkeen. Lisäksi oli helpottunut tunne siitä, että kaupasta ei tarvinnut mitään kantaa.

Elintarvikealalla oli lakonuhka ja se on toistaiseksi siirtynyt tai vältetty, mutta se olisi kuitenkin vaikuttanut monella tavalla pieneenkin ihmiseen. Työnantajan täytyy mielestäni joustaa. Mielestäni nykyisellä työtahdilla ja työssä jaksamisella on erittäin arveluttavaa vaatia viidenkymmenen tunnin viikkotahtia. Tiedotusvälineissä asiaa tarkennettiin siten, että työnantajaosapuoli on tarkoittanut olevan asian vaan "kiireaikoina". Lisäksi viime aikoina eri aloilla olevat irtisanomiset on saanut ihmiset varmasti huolestumaan oman työpaikkansa jatkuvuudesta. Elämme kuitenkin pätkätöiden aikaa nykyisin ja pätkistä hyötyjä on ainoastaan työnantaja. Miten usein tähän "kiireaikaan" sitten voidaan vedota? Tsemppiä ja voimia siten elintarviketyöntekijäin liitolle neuvotteluihin.

Mutta mitäpä muuta tähän päivään. Avopuolisoni toi minulle kirpputorilta runokirjan, kyseessä on espanjalaisen Rafael Albertin (s. 1902) ilmestynyt valikoimateos 1920- ja 1930-luvun yhdeksästä eri kokoelmasta. Opuksen on koonnut ja suomentanut Tarja Roinila ja teos kantaa nimeä Neljästä totuudesta. Opus on painettu 1994.

Poistomyynnistä löytyi tänään vielä seuraavat runokirjat

Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa: Ja tunturin takaa kuulet (toim. Maj-Lis Holmberg) (1977)
Hänninen Anne: Tulitemppeli (1982)
Immonen Erkki J. : Lumisade Afrikassa - Kohelluksia 1938-1987 (1987)

• Autio Maria: Valkoinen ruletti (1988)
• Heikkinen Jyrki: Pois voihke ja valitus (2004)
• Mustaneva Seija: Läpireikätalo (2005)
• Reivilä Heikki: Maa on tähtien taivas (1989)
• Saarenpää Tuovi: Talvehdin kukkien alla (1979)
• Saarenpää Yrjö: Kirvesvarren veistäjän omakuva (1965)
• Saarinen Anna-Liisa: Vangittu veljeni (1996)
• Sarkanen Sauli: Joku on käsitellyt tätä maailmaa (1976)
• Silvasti Eero: Aina vastaan (1989)
• Vahtera Sarita: Valon tanssi (2002)
• Westerberg Caj: Että näkyisi valona vedessä (1991)
• Westerberg Caj: Läikehtien rientävät pilvinä kivet (1992)

• Häh?! Nuoren runon lähtöviivat - toimittanut Kari Levola (1985)
  - kirjoittajina mm. Heikki Niska (myöhemmin runoilijana tunnettu), Pasi Heikura (Alivaltiosihteeri -bändistä ja radio-ohjelmasta tuttu)
• Aronpuro Kari: Merkillistä menoa (1983)
• Rekola Mirkka: Kuka lukee kanssasi (1990)
• Raud Rein: Lumeen hautautunut (1987)

Päivän ihmetys: Kajaaninjoella oli todella paljon sorsia

Päivän runokirjalöydöt:
Heidi Liehu: Pitkät hyvästit
Olavi Jama: Turvakirja

Päivän epäilys: Ettei Kajaanin keskustassa ole keltaista kerrostaloa

Päivän aikana kohtaamieni entisen koulukavereiden lukumäärä: Kolme. Kaikkia kolmea oli todella mukavaa nähdä pitkästä aikaa. Yhden ihmisen näkemisestä oli jopa vajaat seitsemän vuotta.

Päivän aikana tuhlaamani rahamäärä: 8 euroa 50 senttiä eli kaksi runokirjaa, yksi cd ja yksi kahvikuppi.

Päivän kaksi erikoista puheenaihetta: Koirien käyttäytyminen ja elokuva Manaaja

Päivän muistihäiriö: En meinannut muistaa siskonpoikani (kummi-eno olen) syntymäpäiviä. Onneksi muistin, kun hän vastasi puhelimeen soittaessani siskolle.

Päivän rentoutus: Sauna

Päivän huono tv-ohjelma: Läpiveto

Päivän simahdus: Väsähdin loppuillasta täysin

Päivän runokirjaostokset, jotka sain ostettua älyttömän halvalla Kirjakahvila Nisperosta: Aunimarjut Kari : Oi
Leevi Lehto : Ääninen
Henry Lehtonen : Kosaani
Olli-Matti Ronimus : Runot 1958-1967
Anni Sumari : Vuodet vetten päällä
Panu Tuomi : Pyhän Vituksen tauti
Merja Virolaisen toimittama suomalais-saksalainenantologia : Toisen sanoin

Päivän aikana käyttämieni onnikoiden numerot: 9, 19 sekä 61

Päivän erikoisempi ja samalla mukava lehtijuttu: Toimittaja Riikka Vuorijärvi oli tehnyt haastattelujutun Atik Ismailista tämän päivän Rauhan tervehdykseen (seurakuntalehti). Juttu oli varsin mielenkiintoinen.

Päivän postien sisältöjen kahdeksannet sanat (epämääräisessä järjestyksessä):
omena, huippusuosittu, sopisi, näyttelyssä, musiikkimies, hyvää

Päivän aikana olleen Jokipojat – Heki -ottelun lopputulos: Jokipojat voitti 4-2

Päivän mukava kotiasia: avopuolisoni teki meille täytettyjä ohukaisia

Päivän lukijakysymys
Irma M. Juvalta kysyy -
Miksi nuoret eivät tutkimuksen mukaan välitä luomutuotteista?

Vastaus: En ole vastuussa itse tutkimuksesta enkä ole lukenut sitä, mutta ikävä todeta, mikäli näin on. Syitä nuorten välittämisen puutteeseen voivat olla muun muassa pikaruokaketjujen aggressiivinen markkinointi nuorisolle, hinta, joillakin itsekeskeisyys sekä vaivannäkö itse ruuanlaitossa. Avopuolisoni kanssa käytämme aika paljon näet luomuruokaa, eikä se meitä pienituloisinakaan haittaa eli kyseessä on varmaan aika suurelta osin ennakkoluulot.

Päivän nettivinkki: Luomutietopankki

Tämän jälkeen kaupungille jalkauduttuani menin avopuolisoni siskon luokse syömään. Ennen ruokailua soitin pikaseltaan vanhalle koulukaverilleni taidepajalta. Hän on ollut tekemässä Kuntokirjaa ja on saanut sen valmiiksi. Söimme kivaa alkukeittoa sekä pizzaa. Jälkimmäisestä tuli mieleeni Varna (sivuilla olevaa kieltä en ymmärrä) ja Bulgaria vuonna 1987, pizza maistui jotenkin samalta kuin ensimmäiset ulkona syömät pizzani. Sen jälkeen menimme kirpputorilta, josta ostin vain yhden brasilialaisen kolmen cd-levyn kokoelman. En tiedä, mitä järkeä sen ostamisessa oli? Oliko mitään vai oliko senkään vertaa? Koululta jäi läksyjäkin huomiselle. Tänään on pitänyt laatia esitelmä, joka täytyy esittää viiteen minuuttiin. Haaste minulle varsin monella tavalla. Esitelmää on vaikeaa rajata noin lyhyeksi ja toisekseen esitelmäni aihetta en meinannut keksiä millään. Opettajan ehdotus ei mennyt läpi eikä omatkaan ensimmäiset ideani.

Loppujen lopuksi valitsin lapsuuteni maiseman Oulusta eli lähiön nimeltä Tuira. Sieltä voisi kertoa lukuisia tarinoita tässä blogissakin. Eräs juttu on se, kun pelasimme lapsena kirkonrottaa kerrostalomme piha-alueella. Minä ehdotin piiloon meneville piilopaikaksi serkkujeni luokse lähtemistä pyörällä, he asuivatkin reilun kolmen kilometrin päähän. Ehdotus sai kannatusta ja menimme sinne silloin.

Maailman politiikkaa

Ensimmäinen uutinen kuitenkin kotimaasta. Entinen kokoomuksen puoluesihteeri ja kaimani on häpäissyt hyvän etunimensä. Häntä syytetään neljästä laittomasta uhkauksesta, kolmesta pahoinpitelystä sekä parituksesta. Puolueen puheenjohtaja Jyrki Katainen ottaa asian aika rennosti, ensinnäkin ymmärrettävä seikka on yleiset oikeusvaltion periaatteet. Toinen ei niin ymmärrettävä kanta on se, että millaisia arvoja Kokoomus viestii aika löysällä suhtautumisella. Arvot väkivaltaisen käyttäytymisen osalta ja suhteesta paritukseen ovat hyvin heijastuvia. Monesti Kokoomus katsoo suoraan kansalaistoimintaa pahasti. Missä se laillisuuden periaate nyt viipyy? Joskus on ympäristönsuojeluaktivisteja tuomittu ennen käräjiäkin.

Toinen uutinen oikeussalien sisältä kaikuu Euroopan Unionin jäsenmaiden halki tänne pohjoisimpiin jäsenmaihin Italiasta. Siellä on alkanut entisen pääministerin Silvio Berlusconin oikeudenkäynnit. Hänen syytelistalla on veropetos. Mies omistaa ainakin yhtä ja toista. Hän pyrki monin tavoin edistämään kotimaassaan hallinnoidessaan suurituloisten veronkevennyksiä. Nyt alkaa kuitenkin AC Milanin ja usean eri median omistajan housuissa varmaan olemaan tutinaa tai sitten ei, maa on kuitenkin vieläkin monin tavoin ainakin korruptiota rehottavan maan maineessa. AC Milan oli muuten Marco Van Bastenin, Ruud Gullitin ja Frank Rijkaardin siellä pelatessa 1980-luvun lopussa suosikkiseurani ulkomailta, mutta ei ole enää.

Kolmas uutinen koskee pohjoismaita. Maailman kärkilistaa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisessa pitää Ruotsi. Toinen sija menee Norjaan ja Suomi tulee kolmantena. Neljäs on Islanti. Naisten työaika ja palkka eivät kuitenkaan ole vieläkään Suomessa lähelläkään miehiä. Siinä on vielä paljon tekemistä, turhaa on Suomen siinä asiassa rintaansa pullistella, vaikka maailmanlaajuisessa mittakaavassa Suomi sijoittuisikin hyvin. Eteenpäin on kyettävä menemään tasa-arvossa. Otsikkoni "Korpihippifeministi puntaroi" kuvaa sitä, että feminismi minulle on sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvo edistää kumpaakin sukupuolta, ei yksin naisia eikä yksin miehiä.

Neläskin uutinen kohdistuu tänään Ruotsiin. Ruotsissa epäillään entisen pääministerin Olof Palmen murha-aseen löytyneen. Sarjanumeron mukaan kyseessä on sama ase kuin pitkään tutkijoiden etsimä ase. Expressenin sukeltaja löysi aseen Taalainmaan järvestä. Sen aseen yhdistäminen kuitenkin johonkin henkilöön tulee olemaan vielä tutkijoille haasteellista. Toivotaan, että tutkijat pääsevät vihdoin oikeille jäljille ja saavat Ruotsin suuren surun ja trauman selville. Tällaista tänään, huomenna uudet kuulumiset ja uudet pohdinnat politiikasta. Hyvää yötä ja sinikeltaisia kuvia uniin, mutta ei pelottavia unia.