Päivän runokirjalöydöt: 2

Raili Mikkanen: Kettu kutsui miuna ystäväksi
Runon portilla (antologia, joka sisältää suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten runoiljoiden runoja, mm. Edith Södegran ja Elmer Diktonius)

Päivän urheilu-uutinen: Tennispelaaja diskattu

Päivän nettivinkki: Paavo Väyrysen sivut  (On hyvää tietää myös porvareiden ajatusmaailmasta, jos se tuon sivuston kautta ylipäänsä avautuu ollenkaan)

Päivän kalansaalis ongella: Ei mitään, sillä en käynyt ongella, vaikka maaseudulla kävinkin.

Jouluaattoamuna oli tarkoituksena laittaa riisipuuro, mutta se ei onnistunut. Syy ei ollut varsinaisesti avopuolisossani eikä myöskään minussa vaan itse riisissä. Se oli päässyt vanhentumaan, emmekä olleet kiinnittäneet asiaan aiemmin huomiota. Emme kuitenkaan pahoittaneet siitä mieltä. Aamiaiseen sopivia ruokia löytyi joka tapauksessa jääkaapista. Pian aamiaisen jälkeen avopuolisoni sisko tuli hakemaan meitä maaseudun kierrokselle, joka koostui parista tonttuprojektista sekä hautausmaavierailuista. Näitä varten olimme varanneet tarpeelliset asiat jo hyvissä ajoin.

Vierailut avopuolisoni isän luona sekä minun äitini luona sujuivat aivan mukavasti. Samalla reissulla näimme kumpikin myös sisaremme, joten homma sujui siltä osin erittäin hyvin. Edellä mainituille oli jo lahjat annettu, joten siltä osin meillä ei ollut huolehdittavana mitään. Tämän jälkeen menimme isäni luokse viettämään itse jouluiltaa ja jouluyötä. Samalla veimme isälleni ja hänen vaimollensa lahjoja.

Samalla reissulla tuli myös saunottua ja syötyä. Sauna oli lämmin ja ruokaa oli riittävästi. Tämän jälkeen pelasimme lautapeliä nimeltä Eurooppapeli. Yleensä olen sinä hyvä, koska pärjään aika hyvin maantiedossa visailupeleissäkin. Tällä kertaa kuitenkin avopuolisoni voitti ja isäni oli toinen. Sen jälkeen lopetimme pelaamisen, että kukaan ei häviä. Lisäksi pelasimme tuttujuttua pari kierrosta. Meillä on paljon opittavaa avopuolisoni kanssa toisista, mutta silti olen itse ainakin sitä mieltä, että paljon erilaisia asioita me toisistamme jo tiedämme. Etenkin nyt joulukuussa ollaan monta kertaa ajateltu samaa asiaa yhtä aikaa.

Tämän jälkeen vaihdoimme vielä isän kanssa hieman poliittisia mielipiteitä ennen lähtöämme. Me ollaan ajatusmaailmalta aika samanlaisia, mutta lähestymistapamme oli tällä kertaa erilainen ja siksi meinasimme kumpikin hieman kiihtyä toisillemme. Kuitenkin asioiden tasolla, kun emme saaneet toisille asioita tarpeeksi hyvin selvitettyä. Avopuolisoni tulkkasi ja kertoi meille, että puhumme samasta asiasta mutta eri tavalla.

Tämän jälkeen lähdimme taksilla kotiin, mitä ei ole meidän suhteemme aikana ennen tapahtunut. Linnuntietä pitkin minä ja isäni asumme lähellä toisiamme, mutta en jaksanut enää yöllä lähteä kävelemään, vaikka avopuolisoni olisi halunnut. Kotona sitten jaoimme lahjat toisillemme. Itse sain paljon suklaata (tykkään!), tarpeeseen tulleen kerraston, valokuvakehyksen, karkkia (njam), Hectorin: "Parhaat" tupla cd-levyn, Menolippu -pelin, sukkaparin, sekä yhteiseksi saimme paljon kynttilöitä, sytyttimen ja tyynyt (sisältäen mielenkiintoisen lahjakortit kummallekin) ja teetä.

Joulupäivänä saimme nukkua ja siitä otettiinkin kaikki irti. Aamiaisen jälkeen melkein heti aloimme jo päiväunille ja sen jälkeen valmistimme varsinaisen jouluaterian, vaikka harmittelimme ettemme tajunneet laittaa ruokaa päiväunien aikana valmistumaan. Illalla kävimme vielä noin parikymmentä minuuttia kävelyllä.

Tänään tapaninpäivänä olen tehnyt koulutöitä ja saanut tehtyä pois rästissä olleita työhommiakin. Samalla söin kolmesataa grammaa painaneen konvehtirasian. Näiden jälkeen nukuin kolme varttia, jonka jälkeen katsoimme avopuolisoni kanssa yhden hassun dokumentin. Tämän jälkeen kävimme varttitunnin kävelyllä ja sitten katsoimme elokuvan nimeltä "Terapian tarpeessa". Elokuva oli mafiososta, joka hakeutui terapiaan omine murheineen ja lopulta päätyi monien vaiheiden jälkeen lopettamaan työnsä. Siinä oli käytetty aika nokkelasti kliseitä eri mafiaelokuvista. Tässäpä tämä, joulurauhan nimissä jätän käsittelemättä politiikkaa enempää. Huomenna siltäkin alueelta lisää.

Lähdettyäni ehdin hyvin bussiin ja kävin kaupungilta ostamassa meille pikkuisen välipalaa eli molemmille pari perunapiirakkaa sekä pari reilun kaupan banaania. Reilu kauppa on mielestäni sellainen juttu, johon kannattaisi jokaisen tutustua. Se on vaivaton tapa, jolla kuka tahansa voi parantaa maailmaa. Lisäksi sen avulla suuntakin on sellainen, että enpä usko monelle siitä haittaa olevan. Reilu kauppa on lyhyesti sitä, että se takaa kehitysmaissa oleville tuottajille ja työntekijöille tiloilla oikeudenmukaisen korvauksen.

Tämän jälkeen lähdimme junalla kohti entistä kotikuntaamme Utajärveä. Siellä emme ole toki tavanneet. Entinen kotikuntani Utajärvi on muun muassa Suomen ensimmäinen reilun kaupan kunta. Muuta pitäjästä mainittavaa voisi olla 22 Pistepirkko sekä Isa Asp. Lähiaikoina päätetään Utajärvellä keskuskoululle (vanha yläasteeni) uusi nimi. Sinne on tullut monenlaisia ehdotuksia. Oma ehdotukseni ehdolle tulleista on Isa Aspin yläkoulu. Argumentteja olisi monenlaisia. Moni yhdistää Isa Aspin juuri Utajärvelle. Hän on näet syntyisin sieltä. Toinen asia on, että lyhyestä elämästä huolimatta hän ehti vaikuttaa naisliikkeen edistämiseen. Naisliikkeellä on näet ollut merkittävä rooli siinä, että Suomesta on tullut tasa-arvoasioissa sellainen maa, jota muuallakin arvostetaan. Täällä pohjantähden alla tosin asiaa jotkut kehtaavat epäillä ja sanoa, että hyvinvointivaltiota ei voida ylläpitää kustannussyistä. Se on tahtokysymys ja sitä tahtoa tulee päättäjiltä löytyä! Suomalaiset haluavat hyvinvointipalveluita kaikkien tutkimusten mukaan ja ovat niitä veroistaan valmiita maksamaan.

Viikonvaihteen politiikkaa

Sosiaali- ja terveysministeriö lisäisi vanhusten hoitoon hoitajien määrää. Viime vuodet alalla on toiminut leikkuri, joka on ollut varsin tehokas. Tämä on kohdistunut myös maamme ikääntyvään väestöön. Itse en ole nähnyt koko elämäni aikana kumpaakaan pappaa, koska he ovat kuolleet ennen syntymääni. Sitä vastoin kumpikin mummoni aikanaan eläessään opettivat minulle juuri arvoja, jotka ovat minulle tärkeitä elämässäni. Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus on juuri heiltä saatuja asioita, joita arvostan myös itse korkealle.

Ulkomailta asiat koskevat lähinnä henkilöasioita tämän viikonlopun osalta. Ensimmäinen katse suuntaa Etelä-Amerikan pohjoisosiin Venezuelaan. Siellä Hugo Chavez on saamassa mahdollisesti jatkokauden. Hän ei toivo Yhdysvaltojen ylivaltaa Latinalaisessa Amerikassa. Hän on myös maan öljyvaroja käyttänyt heikommassa olevassa asemassa olevien julkiseen terveydenhoitoon. Tämä suuntaus on mielestäni ollut hyvä.

Toinen nimimies löytyy Kansainvälisen atomienergiajärjestön johdosta. Hän on Mohammed ElBaradei, joka varoittaa maailmaa eristämästä Irania sekä Pohjois-Koreaa. Tämäkin mies puhuu tässä mielestäni asiaa.

Kolmas nimimies on Donald Rumsfeld, joka on myötänyt pari päivää ennen puolustusministerin paikasta eroamistaan, että homma ei toimi Irakissa. Lieneekö tällä osuutta siihen, että hän on joutunut eroamaan. Toinen Irakia koskeva nimimies on kuolemaantuomittu Saddam Hussein. Hän on valittanut tuomiostaan. Mielestäni valitus on aiheellinen. Kukaan ei ansaitse kuolemantuomiota. Minusta ihmisyys kuuluu ottaa huomioon tällaisia tuomioita jakaessa, eikä kosto ole maailmalla tapa, joka parantaisi sen vointia.

Seuraava nimimies on Chilen entinen johtaja Augosto Pinochet. 91-vuotias Pinochet on menossa ohitusleikkaukseen. Näyttää vahvasti siltä, että mies elää elämänsä onnellisena vaikeista terveyshuolista huolimatta eikä tule koskaan millään tavalla saamaan tuomiota omista hirmuteoistaan Etelä-Amerikassa.

Viimeinen uutinen ei koske maata vaan valtiota. Israel aikoo vetäytyä Libanonista, saman saisi tehdä myös Palestiinan osalta. Miehitys on rikos eikä se ole vanhentunut eikä vanhene.

Tänään oli vuorossa isänpäivävierailut, ensimmäinen suuntautui avovaimoni isän luokse ja toinen oman isäni luokse, molempien luona vierailu sujui varsin mukavissa merkeissä. Kahvia juotiin ja kuulumisia vaihdettiin. Molemmat saivat meiltä myös piristyksekseen kivannäköiset kortit, jotka olimme erillään toisistamme valinneet. Muutenpa tänään ei muuta sitten ehdittykään, mutta mukava päivä kaikesta tästä huolimatta. Minun isältäni kotiin kävelyn aikana Suomi oli hävinnyt Ruotsille jääkiekossa 0-1.

Päivän uutisista heränneitä ajatuksia

Vuonna 2005 Suomen poliisi oli teettänyt liikenteessä 3240:lle huumetestin, epäiltynä huumausaineiden vaikutuksena ajamisesta. Heistä huikeat yli 90%:a oli jäänyt kiinni. Luku on mielestäni kauhean suuri, mutta mistä tämä koostuu? Näihin lukuihin sisältyvät monenlaiset lääkeaineet, huumeet sekä alkoholi. Tapausten taustalla on usein sekakäyttö. Valistusta ajamisen hallintaan vaikuttavista tekijöistä voisi varmaan lisätä, ei tämä voi muustakaan kertoa.

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen herättää poliittista keskustelua sitä vastoin viinaverosta, kuten Kansanterveyslaitoksen johtaja tällä viikolla jo aiemmin. Hänen mielestä seuraavan hallitusohjelman tulisi korjata nykyisen hallituksen virheet. Selvästi keskustalaisissa piireissä on kahdenlaista mielipidettä, koska raittiusmies pääministeri Matti Vanhasen johtama nykyhallitus kannusti jo kautensa alussa kansalaisia juomaan enemmänkin. Rattijuopumusrajan Korhonen laskisi 0,2 promilleen, tämä ei olisi ollenkaan huono asia. Kaverini on tämän puoluesihteerin etu- ja sukunimikaima, hän on samanniminen ja varmasti yhtyisi tämän puoluesihteerin näkemyksiin.

Pekkarisen Mauri, keskisuomalainen ministerimme sitä vastoin esittää huolensa siihen, että pääoma valuu ulkomaille. Tämä huoli koskee lähinnä mahdollisia kriisivalmiuksia, miten tämä huoli herääkin eduskuntavaalien alla. Aiemmin omaisuuden myynti muun muassa valtion yhtiöiden kohdalla tai muutenkaan ei ole ollut miehelle minkäänlainen huolen aihe. Tämä tuntuu niin vaalitempulta kuin voi vaan olla. Taitaa olla pelimiehiä politiikan alueella tämä Mauri, jolle vuosien saatossa on ollut tärkeimpiä vaan tieverkkojen kehittäminen oman vaalipiirinsä alueella. Jyväsjärven rannat ovatkin vuosien saatossa menneet surullisella tavalla kurjemmaksi kaikenlaisen rakentamisen myötä, onkohan Maurin kavereilla kenties suhteita tierakentamiseen ja muuhun rakentamiseen?

Eri puolilla maailmaa rauhan sijaan on koitettu elämänlaatuun ja sen kohentamiseen muita menettelytapoja. Somaliassa ainakin kymmenen kuollut, Irakin pääkaupungissa Bagdadissa 35 kuollutta, sekä Afganistanissa 60 paikallista sissiä. Edelleenkään en katso näiden toimien tekevän hyvää ihmisten hyvinvoinnille. Yhdysvaltojen puolella sitä vastoin vaalit voittaneet demokraatit vaativat Irakista vetäytymistä, mielenkiintoista onkin nähdä, miten pitkään maan presidentti voi jatkaa sotatoimia.