Aamulla minulla käy monta kertaa mielessäni sellainen asia, että kuinka helppoa olisikaan jäädä nukkumaan ja katsella unimaailmasta sellaisia asioita, joita ei itsestään tunne. Hyvä ja mielenkiintoinen unikirja on esimerkiksi Anneli Pääkkösen toimittama "Unet näkevät meidät". Kirja ilmestyi viime vuonna ja sen kustantajana oli jyväskyläläinen Minerva Kustannus Oy. Tänään olin kuten niin monena aamuna aiemminkin äärimmäisen hidas liikkeissäni, mutta ehdin onnikkaan hyvin ja työpaikalla oli kahvihuoneessa itselleni aamukahvit. Ennen nykyistä työtäni en ole heti aamuun tahtonut kahveja, mutta nyt työpaikalle saavuttuani siitä on tullut perinne (Olenhan työssäoppimisjaksolla ollut jo peräti neljä päivää).

Töiden jälkeen menin käymään kaupassa sekä kirpputorilla. Kirpputorilta en tällä kertaa löytynyt kuin puolella eurolla krääsäostoksia. Avopuolisoni oli siellä jo ennen minua, hän löysi sieltä Elina Karjalaisen kirjoittaman Uppo-Nalle: Nukku-ukko. Nuoruuden yksi suosikkibändi: Kolera – on tehnyt myös Nukku-ukko nimisen laulun. Omat ostoni olivat sinikeltaisista lipuista koostuvat coctail-tikut. Niitä oli sellaiseen pieneen pussiin tehty enemmänkin. Halvalla koin ne saavani ja niinpä voin pitää ruotsalaisuuden päivänä, vaikka Ruotsiaiheiset illanistujaiset lihapullilla höystettynä. Eiköhän videokasettien joukosta löytyisi vielä viime keväinen olympiakiekon finaali, jossa Suomi sai jälleen kerran turpaan entiseltä siirtomaaisännältään ja se voitaisiin sitten katsoa.

Kotiin päästyämme aloimme saman tien ettoneille. Ettoneilla meni puolisentoista tuntia kaiken kaikkiaan. Sen jälkeen aloin katsomaan televisiosta mielenkiintoista dokumenttiohjelmaa. Siinä käsitellään historian käännekohtia toisenlaisella totuudella kuin todellisuus ja seurataan, kuinka elämämme olisi sen jälkeen mennyt. Tänään oli puhetta siitä, että millainen maamme olisi, jos Mäntsälän kapina olisi johtanut kansanedustajan murhaan IKL:n poikien marssimiseen Helsinkiin. Ohjelma on hyvin käsikirjoitettu, enkä todellakaan olisi tuollaista historiaa halunnut ainakaan.

Ohjelman jälkeen söimme perunamuusia ja uunilenkkiä. Avopuolisoni teki myös itselleen neljä luumutorttua ja minä neljä erimuotoista makkarapasteijaa. Yksi oli rulla, kaksi pasteijan näköistä ja yksi vähän kuin pulla. Jatkoimme television orjana vielä ajankohtaisen kakkosen muodossa. Siinä oli mielenkiintoisin juttu omasta mielestäni ehkä Mordechai Vanunusta. Mies on noin parikymmentä vuotta sitten kuvannut ja paljastanut Israelin ydinaseohjelman ja joutunut siitä maanpetoksen myötä vankilatuomion kärsimään, mutta vankeusrangaistuksen päätyttyä myös saanut valtiolta "kotiarestin", että hän ei saa poistua maasta. Vapaa valtio tämä Israel kaikin puolin, eivätpä ole miettineet EU:n jäsenyyttä samalla lailla kuin Turkki. Molemmat ovat sijainniltaan aika merkityksellisiä maailmalla ja silti erilaisia, mutta kumpikin maa polkee ihmisoikeuksia aika rajulla kädellä.

Päivän uutisia

Kirkkoon kuulumaton olen, mutta ammattiliiton jäsen olen myös ja siksi haluan kommentoida ensimmäisenä arkkipiispa Jukka Paarman epäilyjä yleisistä veronalennuksista. Hän ei näe niiden tukevan heikommassa asemassa olevia ihmisiä ja ehdottaa alkoholiveron nostamista myös. Olen samaa mieltä. Paarma on ilahduttavasti mielestäni ottanut kantaa heikoimmassa asemassaolevien ihmisten puolesta, mutta millaisia tekojahan mies itse on omassa elämässään asiaan eteen tehnyt tämän lisäksi. Sitä en voi tietää.

Lipposen Paavo, tuo monen suomalaisen miehen jörrikkämäinen esikuva on tänään puuttunut kansamme tekemisiin raskaalla kädellä. Hän ehdottaa, että Suomessa voitaisiin kieltää tupakanmyynti. Hänen arvionsa mukaan tähän voitaisiin siirtyä jo vuonna 2040. 65-vuotias Lipponen on tuolloin itse vuotta vaille satavuotias. Ehdotus vetää vertoja monen poliittisen nuorisojärjestön raittiutta edistäviin ehdotuksiin. Tämä räväkkä ja radikaali miete kannattaa pitää mielessä. Omasta puolestani voin sanoa, että en ole maistanut tupakkaa ja pidän ehdotusta kauniina haaveena. Toki se voitaisiin mielestäni laittaa täytäntöön aiemminkin. Ilmeisesti tämän konkaripoliitikon mielipide tuli sen verran puskan takaa, että minkään muun puolueen johtajat eivät ole vielä uskaltaneet ottaa asiaan kantaa sen enempää puolesta kuin vastaankaan. Edes SDP:n omista riveistä ei ole kuulunut tänään asiasta mitään.

VR nostaa junalippujen hintoja tammikuussa puolitoista prosenttia. Päätös on surullinen. Meidän joukkoliikenneasioista vastaava ministerimme eli Susanna Huovinen (SDP) ei ole tehnyt mitään merkittäviä asioita tämän hallituskauden aikana sen eteen, että Suomessa joukkoliikenne olisi kannatettavampi vaihtoehto muihin kulkuvaihtoehtoihin nähden.

Vantaa on päättänyt lahjoittaa maita Helsingille, että Helsingillä olisi suora yhteys Sipooseen. Helsinki on himoinnut suurena isäntänä maatilkkuja Sipoosta. Nyt pääkaupungilla on siihen paremmat mahdollisuudet onnistua, mutta siltikään suurelle ja mahtavalle Helsingille ei niitä tule antaa mielestäni. Helsinki voisi sitä vastoin luopua itse maista ja antaa niistä osan Sipoolle. Menemme avopuolisoni kanssa tulevana viikonloppuna Helsinkiin, ellei sitä ole siihen mennessä saatu kokonaisuudessaan liitettyä Sipooseen. Avopuolisoni ei tiedä, mihin aiheeseen olen päättänyt tänään blogini, mutta hän sanoo olevansa asiasta eri mieltä. Saa nähdä, tuleeko hän tänne kommentoimaan ja antamaan selityksen siihen, että hänet on mahdollisesti ymmärretty väärin tai hänen puheitaan on väärin ymmärretty.