Ajattelin, että kerron tässä kuussa itsestäni erinäisiä asioita. Ehkä siksi, että on vain kaksikymmentäkahdeksan päivää ja siitä tietenkin voin nokkelasti vähentää päiviä, jolloin en syystä tai toisesta nettiin pääse.

Runokirjoja olen kerännyt ajatuksen kanssa varmaan jostain 1990-luvun lopulta. Jouluna 1994 olen saanut ainakin lahjaksi Juice Leskisen "Äeti runoja" -kirjan, josta tässäkin blogissakin olen kertonut Juicen kuoleman ollessa ajankohtainen.

Tällä hetkellä runokirjoja on kaiken kaikkiaan vajaat kahdeksansataa. Kokoelma on aika suuri, mutta kovin paljon en ole hankkinut siihen kirjoja uusina. Kirjastojen poistomyynnit, divarit ja muut mahdolliset ovat olleet suureksi iloksi. Vinkkejä siitä, miten paljon runokirjoista kannattaa maksaa, en voi sanoa, sillä minulla ei ole ollut suoranaisia vaatimuksia keräämilleni runokirjoille. Varsinaisia antiikkilöytöjä ei näet hyllyssäni juurikaan taida olla. Toki olen saanut joitakin myös lahjoina. Joskus takavuosina minulla oli lista myös kirjoista, mutta valitettavasti sitä ei ole enää. Ei varsinkaan päivitettynä.

Suosikkirunoilijoita on toki myös vuosien saatossa kertynyt. Näitä voisin toki muutaman mainitakin eli Tiaisen Arja, Anhavan Helena, Aronpuron Kari ja Leinosen Maaria kotimaasta. Ulkomailta tulee mieleen Bertolt Brecht. Joskus takavuosina hankin itse asiassa Bertolt Brechtin kuvalla varustetun punaisen t-paidankin. Ostin sen Lapin Vasemmistonuorilta Vuorjoen Villeltä. Sama mies on muuten näytellyt Rauni Mollbergin ohjaamassa lyhyt elokuvassa "Korpisen veljekset" (2002). Kyseinen elokuva on todella hyvä, suosittelen lämpimästi. Lisäksi Ville vastaa Rokurecords nimisestä levy-yhtiöstä. Tässä on vielä linkki Kaltio-lehden artikkeliin Lappilaisesta punk-musiikista, jutun on kirjoittanut Katariina Parhi.

Avopuolisoni osti minulle tällä viikolla kaksi runokirjaa lahjaksi. Pauliina Haasjoen: Epäillyttävät puut (Tammi 2005) ja Aki Salmelan : Leikitään kotia (Tammi 2005).