on ääni hiljaisuudellakin
taivallus arvokas kuin madon
etsii suuntaansa
miettii mutkaansa
kääntyisikö
kulkisiko eteenpäin
palaisiko takaisin

me katsomme maailmaa
me suuremmin jäljin kulkevat
emmekä tiedä, minne menemme
emmekä tiedä, mitä edessämme
luulemme
omistavamme kaiken
olemme vain hetken

 

emmekä tiedä
mitä teemme kaikilla väreillä
kuitenkin tämä kaikki
jää tänne meidän jälkeenkin
tiedämme
että elämä jää
aina seuraaville arvoitukseksi


meidän ainutlaatuinen tilaisuus
on katsoa sateenkaarta
ihailla maan loistoa
olla toisen lähellä
elämällämme
kulkea hyvään sateeseen
kulkea rinnalla yhdessä