Aamupäivällä herättyäni oli hieman viileämpää kuin aiemmin, pään sisällä soi monenlaista kotimaista musiikkia. Villistä jukeboksistani soi muun muassa Miljoonasateen Olkinaista , vaikka mieli sinänsä ei mitään synkkyyttä ollutkaan.  Päivän aikana ilman lämpötila sitten vähitellen nousi ja pään sisällä oli joitakin runojakin, mutta olin samaan aikaan kiertelemässä kaupoissa enkä siten alkanut tällä kertaa kirjoittelemaan kesken kaiken.

Aiemmin illalla palasin sinne, mistä tätäkin kirjoitan parhaillaan. Koitin saada mieleeni aiemmin päivällä olleita runojani, mutta eihän niitä aina tule, vaikka miten päätä pyöriitäisi. Joitakin yksittäisiä riimipareja vaan, mutta en saanut mitään kokonaisuutta muistuttavaa kirjoitettua, en edes ensimmäiseksi  versioksi. Helteen syytäkö tämä kaikki? Pää pehmenee kuin banaani tarpeeksi kauan pöydällä oltuaan. Syytetään vaan hellettä, onpahan joku syy ja eikä edes ihminen.

Mitäpä sitä muuta sanoisi tuosta helteestä? Hiki on valunut otsallani useampana päivänä tämän kesän aikana, se luovaksi kirjoittamiseksi ja runoiksi kutsuttu ei ole kuitenkaan täysin hukassa, mutta viime päivinä en ole kirjoittanut mitään erikoisempaa runouden tapaista. Kesääni on kuitenkin mahtunut eri asioita runoduden puolella ja se on ollut ilahduttavaa. Nyt, kun heinäkuu on hetki sitten puolivälin ohittanut, voi olettaa kesän jatkuvan vielä tämän ja ensi kuun, ehkä jonkin verran myös syyskuun puolelle.

Itse en ole ennustaja ollut koskaan sään suhteen, enkä tee sitä nytkään. Mukavaa kesää kaikille!