Aamulla jälleen kello soi 6:10. Näyttää vahvasti siltä, että minun on siihen vaikeaa tottua. Vika on varmaan suurelta osin omassa asenteessani, kun herääminen aamuisin on todella takkuista ja ärräpäitäkin lentelee ajatuksissani, mutta suustani jätän ne kuitenkin ääneen aamulla paukuttamatta lailla vuodenvaihteen ajan pommien. Avopuolisoni jäi totuttuun tapaan vieressä vielä nukkumaan, muutenpa ei olla tänään nähty.

Töihin päästyäni sain kuulla, että tänään on jouluateria. Pomo palautti ajatukseni kuitenkin pian pois joulun herkuista, sillä hän kertoo tulevasta työtehtävästä. En tiennyt muuta kuin itse tehtävän ja oletin sen olevan varsin pieni. Todellisuudessa siihen silti meni viisi tuntia eli melkoinen urakka oli. Kannustin itseäni ajattelemalla sitä ruokaa. Ainoa lohtu palkattomalla työssäoppimisjaksolla, jolla pystyin tänään itseään kannustamaan. Iltapäivä oli onneksi vähän kevyempi.

Töiden jälkeen ostin laatikoita kotiin. Herkkuja on siinä jo aika lailla. Lisäksi kuulin, että äidiltäni saataisiin kinkkua, aiotaan näet viettää jouluyötä ihan kaksistaan. Se on meidän suhteessa ollut tapa, ja se tuntuu kummallekin olevan mukava asia kaikin puolin. Kotiin päästyäni olin hetken television ääressä selälleen. Siellä oli menossa aluksi minua kiinnostanut sarja nimeltä Ally McBeal, jossain vaiheessa se meni kuitenkin jotenkin pilalle eikä enää ole kolahtanut samalla tavalla.

Lisäksi tein jotain salaperäisiä asioita sunnuntaihin liittyen, joita en voi kertoa. Odotin myös kyläilemään avopuolisoni siskoa. Salaisia operaatioita oli suoritettavana ja ne menivät kaiketi ihan mukavasti. Hänen lähdettyä jatkoin vielä askareita viikonvaihteen eteen hieman ja sen jälkeen oli kiva katsoa Simpsonit. Jakso oli varsin hyvä mielestäni. Tämän jälkeen odotin yhden sarjan alkua, jonka laitoin avopuolisolleni sitä vastoin nauhalle.

Sen jälkeen lähdin yksin saunomaan. Pukuhuoneeseen palattuani ystäväni soitteli ja kyseli kuulumisiani, oli kivaa kuulla hänestä. Hän muutti meidän läheltä toiselle puolelle meidän talosta, mutta edelleen asuu todella lähellä. Hän rauhallista minulle hyvää joulua, minä sanoin hänelle pakanana, että rauhallista sunnuntaita. Niin minä olen monille toivottanut, kun itse olen pakana.

Päivän uutisia

Iranin kohtalo äänestellään huomenna YK:sta mahdollisten pakotteiden osalta. Mielenkiintoista miten jotkut länsimaat ihan paniikinomaisesti yrittää kaikin puolin rajoittaa toisia suurvaltoja. Iran on kuitenkin väkipohjalla ainakin mitattuna suurvalta. Iranissa on vajaat 69 miljoonaa asukasta. Ranskassa on nipin napin 60 miljoonaa, kuten Isossa-Britanniassakin. Italiassa hieman vajaa 60 miljoonaa. Iran on lisäksi kulttuurihistoriallisesti samoin kuin Iran erittäin rikas ja merkittävä. Euroopan maat eivät voi puhua läheskään samanlaisilla perinteillä. Välimeren kaakkoisrannalla olevassa Egyptissäkin on vajaat 80 miljoonaa asukasta. Saksassa on hieman yli 80 miljoonaa asukasta. Itse en kannata kyseisiä pakotehankkeita.

Ruotsissa ollaan pienennetty työttömyyskorvausta. Maassa on maksimipäiväraha, joka putoaa kahdeksastakymmenestä seitsemäänkymmeneenviiteen euroon. Kahdensadan työttömyyspäivän jälkeen summa pienenee seitsemäänkymmeneen prosenttiin alkuperäisestä ja kolmensadan päivän jälkeen. kuuteenkymmeneenviiteen prosenttiin. Lisäksi työttömyyskassan maksu suurenee. Ruotsalaisen ammattiyhdistyksen vastustama laki hyväksyttiin äänin 158-151. Suomessakin köyhien kurittaminen on viime vuosina lisääntynyt ja rikkaat voivat jatkaa porskuttamistaan, joten itse olisin Ruotsin valtiopäivillä äänestänyt uudelle laille: Nej.

Kolmas uutinen koskee urheilua ja ihmisen kykyjä. Saksalaisessa Tilbergin yliopistossa hollantilainen professori ja matemaatikko John Einmahl on tullut siihen johtopäätökseen. Hänen laskelmiensa mukaan maratonin maailmanennätystä ihminen voi enää parantaa neljäkymmentäyhdeksän sekuntia ja satasen maailmanennätystä aikaan 9,29. Maratonin optimaalinen maailmanennätys sen jälkeen kirjattaisiin lukemiin 2:04:06. Mielenkiintoista nähdä, miten laskelmat pitävät. Koitan muistaa seurata tätä asiaa jatkossa tarkoin.