Tämä tekstini on Vasemmistonaisten blogissa olevan haasteen innoittamana tehty...

Kaarina Kailo kirjoittaa uudessa kirjassaan "Irti talousväkivallasta – reseptejä solidaariseen hyvinvointiin" osuvasti mielestäni hyvinvointivaltiosta: "Hyvinvointivaltio on merkinnyt naisten lisäksi myös muille haavoittuville ryhmille turvallista elämää."

Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa alettiin luomaan demokraattisin päätöksin yhteistyössä hyvinvointivaltiota Suomesta. Voidaan sanoa kuitenkin, että 1990-luvun alkuvuosista (pääsin peruskoulusta 1991) lähtien on alettu tiedotusvälineissä toistuvasti sanomaan, että kansamme täytyy tottua väistämättömiin ja välttämättömiin päätöksiin, joita on ollut palvelujen alasajo.

Muistan, kun asuin 1994 Pieksämäellä ja vastustimme silloisen SDNL:n Kuopion piirijärjestön jäsenten kanssa terveyskeskusmaksuja. Harva kuitenkaan murisee niille enää. Se on kuitenkin arvovalinta, onko ne tulleet jäädäkseen vai halutaanko todella rakentaa hyvinvointivaltiota? Näiden maksujen ansiosta köyhät harvemmin hakeutuvat hoitoa hakemaan ihan pieniin ongelmiin. Samalla on ajettu alas meille kaikille tarkoitettuja julkisia hoivapalveluja.

Seuraukset on kuitenkin olleet, että erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet ja etenkin syrjäseutujen kunnat ovat vaikeuksissa näiden kustannusten kasvussa. Budjetteja alimitoitetaan usein varmasti tahtomatta. En halua uskoa, että kukaan vastuulinen päättäjä haluaa budjetteja väärin arvioida tietoisesti.

Uuden porvarihallituksen pääpuolueiden edustajat väittivät ennen vaaleja, että on aivan sama, kuka tai ketkä palvelut tuottavat. Muun muassa Keskustan uusi kansanedustaja, minua vuoden nuorempi politiikan saralla jo mainetta niittänyt Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä ylisti useassa paneelissa edellä mainittua mantraa. Én ihmettele siten, miksi maakuntaliittomme maakuntaohjelma on niin yrittäjähenkinen eikä hyvinvointipalveluvetoinen? Vehkaperä ei kuitenkaan piittaa siitä, että Yhdysvalloissa yksityinen palvelujärjestelmä ensinnäkin maksaa yhteiskunnalle paljon ja toisekseen sitä, että se on äärimmäisen huono järjestelmä yhteiskunnan heikompi osaisille.

Jos mahdollisia Kela-korvauksia ajatellaan myös, hyötyykö niistä sen jälkeen potilas tai valtio. Kumpikaan niistä ei hyödy vaan hyötyjä on hoivapalvelujen tarjoaja. Onkin jännä nähdä, miten naisvaltainen hallitus haluaa puolustaa hyvinvointivaltiota, joka on kuitenkin naisen paras ystävä. Suurimmat porvarit kuitenkin ovat Suomessa miehiä. Tuloerot ovat räjähtäneet jo. Silti istuva ja viime hallituksen pääministeri Matti Vanhanen sanoi ennen vaaleja niiden olevan luonnollinen asia. Asialle voidaan kuitenkin tehdä jotain, jos on tahtoa. Sitä tahtoa voi olla vaikeaa löytää nykypäivän porvarilta, että halutaan välittää myös yhteiskunnan heikoimmista. Halutaanko säilyttää yhteiskuntarauha?

Mitä yhteiskuntarauhan järkkyminen on aiheuttanut maailmalla? Se on lisännyt terrorismia, se on lisännyt terrorismin vastaista taistelua ja näiden kahden taistelu on käyty veren vuodatuksella eikä rauhanomaisin keinoin. Eilen eräs poliisi sanoi televisiouutisissa Euroviisujen turvallisuusjärjestelyistä, että ei ole olemassa näkyviä uhkia, mutta mielenosoituksia saatetaan järjestää. Demokratian suurin uhka turvallisuuskoneiston mielestä on siis se, että kansalaiset lähtevät kadulle kertomaan, että yhteiskuntamme ei ole valmis.

Hyvää Vapun odotusta kaikille. (enää 11 yötä Vappuun)