Monena viime päivänä on tullut kerrottua siitä, kuinka elämäni aamuisin on rutiiniluontoista. Herätystä lykkään kymmenen minuuttia, kun en malta herätä ja toimin hitaasti ennen onnikkaan rientämistä. Tällaista tämä niin usein, mutta tänään kaikki oli erilaista. Aamu alkoi rutiinista poiketen jo siinä, että heräsin avopuolisoni kanssa yhteiselle aamiaiselle. Onnikkapysäkille ei meinannut onnikka tulla vaan se oli aika lailla myöhässä. Tämän seurauksena työmaallakaan en ehtinyt juoda rutiiniluontoisiksi tulleita aamukahveja vaan heti piti rientää työntekoon.

Päivä oli todella raskas ja tuntuikin hyvältä töiden jälkeen käydä rautatieasemalla. Ostin kaksi kappaletta menolippuja Helsinkiin sekä pari makuulippua. Nämä liput ovat minulle ja avopuolisolleni perjantain ja lauantain väliselle yölle. Se tuntui jollain tavalla helpottavalta raskaan viikon jälkeen, vaikka huomenna onkin vielä työpäivä ja ennalta odottaen varmaan antoisa monella tapaa sekä myös opettavainen. Näin ainakin toivon sen olevan.

Kotiin palattuani otin vajaan tunnin ettonet ja sen jälkeen lähdimme viemään muovijätteet, metallijätteet sekä lasijätteet keräyspisteelle. Sieltä menimme kohti Rajakylää, josta sitten haimme ruokapiiristä tilaamamme ruokaa. Ruokapiiri on sellainen, jossa tilataan yhteistilauksin ruokaa suoraan tuottajilta. Ne ruuat ovat lähi- sekä luomuruokaa. Tällä vältetään kohtuuttomia kuljetuskustannuksia sekä minimoidaan ympäristölle aiheutuvia haittatekijöitä. Lisätietoja lähiruuasta ja luomuruuasta on edellä olevissa linkeissä.

Kotimatkalla kävimme kuitenkin syömässä ulkona, koska molemmilla on ollut varsin raskas päivä ja emme tänään jaksaneet tehdä itse ruokaa. Molemmat pitivät ruuastaan. Avopuolisoni söin kasvispataa, joka oli todella sievästi aseteltu lautaselle. Itse söin oululaisten perinneruokaa eli pizzaa.

Kotona olemme tässä ennen saunaa siivoilleet jonkin verran ja minä kirjoittanut samalla tätä blogia. Kohta mennään saunomaan. Meillä on saunavuoro aina näin torstai-iltaisin yhdeksästä eteenpäin tunnin verran. Yhdellä kaverillani on kerrostalosaunomisen yhteydessä huikea mahdollisuus, sillä hän voi samalla käydä jopa uima-altaalla uimassa. Hänen talo tosin on rakennettu muistaakseni joskus 1960-luvulla eli on kymmenisen vuotta uudempi talo kuin tämä meidän punatiilinen.

Päivän uutisia

Ensinnäkin pahasti vaaleille haiseva uutinen Itä-Lapista. Liikenneasioista vastaava ministerimme, joka on minun listalla ollut hallituksen huonoin ministeri on pari päivää viettämässä Itä-Lapissa. Hänen mukanaan on joukkoliikenteen. Tänään aiheena on muun muassa ollut yöjunaliikenne. Koko hallituskauden jyväskyläläinen ministeri Huovinen on sanonut, että asiaan ei voida tehdä mitään. Ihmeellistä, että vajaat sata päivää ennen vaaleja koitetaan tehdä jotain hokkus pokkus -temppuja. Toki niitä vaalitemppuja on tehty ennenkin. Vasemmistoliiton itä-lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi on ollut ärhäkkä asiassa jo oman työkautensa alusta asti ja hänen merkitys on suuri, mikäli asiassa jotain parempaa saadaan.

Syksyllä viljasato on ollut erinomainen. Kuiva kesä ja kosteahko syksy kuitenkin näytti saavan Suomeen ihan hyvän sadon. Ultra Bra lauloi aikanaan "Suomalainen ruoka on pahaa, älä tuhlaa siihen rahaa.". Keskustalaisia arvoja kovasti kritisoinut laulu on sikäli vanhentunut, että suomalainen työllisyys ei näytä olevan Vanhasen johtamalle puolueelle niitä tärkeimpiä arvoja.

Luonnonsuojeluliitto esittää puolueetonta tarkkailua armeijan vaikutuksista Lohtajassa olevissa hiekkadyyneillä. Vattajan alueella aiotaan laajentaa entisestään harjoituksia. Tämä alue on Suomen suurin hiekkadyynialue. Armeijaa ei siellä mielestäni kaivata, joten se voisi suosiolla perääntyä.

Lääkärivaje on Suomessa sitä luokkaa, että yhdeksän prosenttia viroista on täyttämättä. Lääkäreiden suhtautuminen itseeni on ollut pääsääntöisesti terveyskeskuksissa asiallista ja edelleen haluan terveyskeskuksissa asioida. Mielestäni olisi hyvä selvittää sitä, mitkä syyt virkojen täyttämättä jättämisiin ovat taustalla.

Päiväkotiryhmät ovat usein liian suuria. Mielestäni tällaisten tietojen julkituomisen pitäisi herätellä valtakunnan päättäjiä antamaan rahaa kunnille lisää, mutta aika välinpitämätöntä on ollut viime vuosina kuntien kehittäminen. Kaikki ihmiset halutaan tuottaviksi yksilöiksi ja samalla myös pois julkisten palveluiden piiristä. Tämä on täysin väärä kehitys. Raha ei saa olla ainoa mittari elämälle.

Aasian mittava talouskasvu on aiheuttamassa saasteitakin. Eipä ole yllättävää. Suomalaiset suuryhtiöt ovat myös siirtäneet tuotantoa Suomesta pois ja kehuvat korkeilla tuottavuutta parantavilla luvuilla. Tuottavuus ei saa mielestäni kuitenkaan olla ympäristön ehdoilla olevaa.